Siemenpuu-säätiön meksikolaisen vieraan Marco Von Borstelin mukaan alkuperäiskansat ja paikalliset asukkaat saavat yleensä tietää kaivoshankkeista viimeisenä. Hän puhui Tampereen sosiaalifoorumissa.
Meksikon Maan ystävissä eli Otros Mundos Chiapas -järjestössä toimiva Von Borstel sanoi olevansa huolissaan siitä, että Euroopan talouskriisin yhteydessä on yritetty tarjota kaivosteollisuutta yhtenä vastauksena talousongelmiin.
Meksikolaisaktiivin mukaan kaivosteollisuutta vastaavia maailmanlaajuisia uhkia ovat patohankkeet, monokulttuuri ja geenimanipulaatio.
Kertakäyttöelektroniikkaa
Miksi kaivoksia sitten halutaan avata lisää, kun niitä ei kukaan halua takapihalleen?
Syy on vanha tuttu voitontavoittelu, johon pyritään kyseenalaisinkin keinoin. Esimerkkinä Von Borstel käytti suunniteltua vanhenemista, jota käytetään erityisesti elektroniikassa.
Suunnitellussa vanhenemisessa tuotteen valmistaja lyhentää tuotteen käyttöikää, jotta kuluttaja joutuisi ostamaan uuden tuotteen useammin. Tunnetuin esimerkki tästä lienee hehkulamppu.
Ministeriö markkinoi maata
Kuusamolainen ympäristö- ja energiapolitiikan tutkijan Mika Flöjtin kansainväliset kaivosyhtiöt valtaavat käytännössä ilmaisten datojen perusteella alueita Suomessa ja Ruotsissa.
Flöjtin mukaan valtio tekee paljon yhtiöiden houkuttelemiseksi Suomeen.
– Geologian tutkimuskeskus (GTK) ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet määrätietoista työtä markkinoiden kaivospotentiaalia kansainvälisille yhtiöille.
Kaikkiaan noin seitsemäsosa Suomen pinta-alasta on yhtiöiden varaamaa. Varaus tarkoittaa etuoikeutta hakea myöhemmin malminetsintälupaa, joka vastaa vanhan kaivoslain valtauslupaa.
Suurin osa varauksista kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta myös keskemmällä maata on huomattava malmivyöhyke. Pohjoisen varaukset ovat hyvin laajoja.
– Usein malmivyöhykkeet ovat päällekkäin Natura-alueiden kanssa. Se on jännä sattuma, sellainen kauniiden paikkojen kirous.
Uraania lomakohteista
Flöjtin mukaan peruskalliossamme on kohtalaisen hyvin uraania. Tärkeimpiä uraanikohteita ovat Levin ja Ylläksen välinen vyöhyke, jossa on varauksia muun muassa australialaisella Dragon Miningilla.
Vastaava on myös Kuusamon Juomasuo, jossa kaivos tulisi aivan Rukan matkailukeskuksen viereen.
– Yhtiö on tosin joutunut myöntämään, että alueella on enemmän uraania kuin kultaa. He ovat sanoneet, että Talvivaara osoittaa prosessin, miten uraani voidaan ottaa tuotantoon jälkikäteen, vaikka kaivos avataankin ensin kultakaivoksena.
Toinen merkittävä uraanivyöhyke on Pohjois-Karjalassa alueen Joensuu–Eno–Kontiolahti–Paukkajavaara–Koli liepeillä.
Fjöltin mukaan kaivoksia voidaan kunnallisesti vastustaa kaavoituksella, valtakunnallisesti painostamalla kaikkia kaivoshankkeita käsiteltäväksi uuden kaivoslain mukaan.
– Vanhan kaivoslain mukaan luvat saadaan, jos malmio on taloudellisesti kannattava. Se on ainoa kriteeri.
Kaivoksista laajemmin perjantaina 6.6. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
