Kauppakeskuksiin ja taajamiin perustetut matalan kynnyksen terveyspalvelut eli terveyskioskit täydentävät terveysasemien palveluja, sanoo johtaja Antti Kivelä Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitrasta. Noin viisi vuotta sitten perustettiin ensimmäinen terveyskioski. Nyt niitä on 30 ympäri Suomen.
– Sitran käynnistämät terveyskioskit ovat siirtyneet kuntien rahoittamiksi. Ne ovat lyhentäneet terveyskeskusten jonoja, Kivelä kertoo.
Tutkimuksen mukaan terveyskioskien kokonaiskäyntimäärä on noussut, kun terveyskeskuskäynnit samaan aikaan ovat vähentyneet.
Terveyskioskeissa on helppo pistäytyä vaikka kauppareissulla. Malli on peräisin USAsta, jossa vastaava malli on saanut suuren suosion.
– Kun kuntalainen Suomessa hakeutuu terveyskeskukseen, oletusarvona on, että hän haluaa lääkärin vastaanotolle. Kaikki käynnit eivät kuitenkaan vaadi lääkäriä. Esimerkiksi ompeleiden poisto onnistuu terveydenhoitajan luona terveyskioskilla, Kivelä selventää.
Tyypillisin potilas terveyskioskeilla on noin 60-vuotias nainen. Neljännes asiakkaista on miehiä.
– Miehet eivät mielellään mene lääkäriin. Terveyskioskiin on kuitenkin helppo poiketa.
Rokotuksia ja verenpainemittausta
Lahden Terveyskioskin henkilökunnan pääasiallinen tehtävä on hoidontarpeen arviointi. Paikalle on toisinaan jouduttu kutsumaan ambulanssi, kun asiakkaan kunto on havaittu heikoksi.
– Autamme noin 40 000 lahtelaista vuodessa. Meillä käy noin 60 asiakasta päivässä, Lahden terveyskioskin vetäjä Helena Launiemi kertoo.
Kioskin asiakaskunta on kaiken ikäistä. Asiakkaat saavat ilmaiseksi muun muassa kausirokotukset, verenpaineenmittauksen sekä liikunta- ja ravitsemusneuvoja.
– Viime aikoina on haettu neuvoja ampiaistenpistoihin, Launiemi toteaa.
Terveyskioskissa työskentelee vakituisesti neljä terveydenhoitajaa. Kunnan tiukan taloustilanteen vuoksi Lahden toinen terveyskioski lopetti toimintansa vuoden alusta. Trio-kauppakeskukseen jäljelle jäänyttä yksikköä vahvistettiin yhdellä työntekijällä.
– Kyselyjen mukaan asiakkaat ovat todella tyytyväisiä. Kioski on lunastanut paikkansa ja toiminta on vakiintunut, Launiemi toteaa.
Terveyspalvelut siirtyvät kännykkään
Matalan kynnyksen terveyspalvelut ovat välivaihe kuntien terveyspalvelujen kehityksessä.
Launiemi visioi parempaa palvelua mittauspisteiden avulla, joissa terveydenhoitohenkilökunta on suorassa yhteydessä lääkäriin.
Sitran Kivelä puolestaan uskoo nettipalveluihin.
– Ensimmäinen lääkärikäynti on usein turha. Nopealla nettikyselyllä asiakas saa neuvon esimerkiksi mennä laboratoriokokeisiin, jonka jälkeen vasta hakeudutaan lääkärin vastaanotolle. Reseptin uusimiset voidaan tehdä ilman lääkäriä, automaattisesti, Kivelä kertoo.
Launiemi uskoo sähköisten palveluiden lisäksi henkilökohtaiseen palveluun.
– Kone ei koskaan korvaa terveydenhoidon ammattilaisia. Tarvitaan ihmistä ihmiselle, Launiemi summaa.
lehti 