Asian nostivat esille muiden muassa keskustan Juha Sipilä, joka pyysi rautalankamallia asiasta, ja vasemmistoliiton Annika Lapintie, joka ihmetteli yhtäkkistä kiirettä.
– Käsittelimme tässä salissa huhtikuussa Naton isäntämaasopimusta. Silloin ulkoministeri Tuomioja totesi, että asiaa ei ole käsitelty eduskunnan valiokunnissa vuoden 2010 jälkeen, koska asiassa ei ole tapahtunut mitään, Lapintie kertoi.
– Lisäksi asianomaisissa valiokunnissa todettiin, että ei tässä nyt mitään ole tapahtumassakaan vaan takaraja on siellä vuodessa 16. Tämän vuoksi olen nyt todella ihmeissäni, mihin hävisi tämä avoimuus.
Hänestä eduskunnan valiokuntien ja täysistunnon tulee saada arvioida, onko sopimuksessa järkeä.
– Ovatko nyt uusi pääministeri Stubb ja puolustusministeri Haglund jyränneet teidät täysin, järkevä ulkoministeri Tuomioja? Lapintie kysyi.
”Todella vain asiakirja”
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) toivoi, että isäntämaa-asiakirjaa ei tuotaisi sekoittamaan Ukraina-keskustelua. Hän kertoi olevansa valmis kuitenkin siihen, että asia tuodaan eduskunnan käsittelyyn.
– Kun tämä kiinnostaa ihmisiä niin paljon, hän sanoi.
Hän totesi, että ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat koko ajan olleet tietoisia prosessista.
– Kysymys on todellakin vain asiakirjasta, joka ei ole poliittinen asiakirja, hän sanoi.
– Se kertoo sen, miten menetellään, jos tulee tilanteita, joissa Naton sotilaita olisi Suomessa, niin kuin niitä on harjoitusten yhteydessä ollut jo monien vuosien ajan lyhytaikaisesti.
Tuomiojan mukaan sopimuksen merkitys on siinä, että se poistaa tarpeen käsitellä asia erikseen joka kerta, kun se on ajankohtainen. Hän totesi sopimuksen olevan osa Suomen Nato-kumppanuutta.
– On aivan päätöntä puhua mistään kauttakulkusopimuksista. Suomi on sellainen suvereeni itsenäinen valtio, jossa päätetään täsmälleen vain Suomen päätöksillä, keitä tänne tulee ja missä tarkoituksessa. Ja Suomi on sellainen demokraattinen ja parlamentaarinen valtio, jossa mitään tällaisia ratkaisuja ei koskaan tehdä eduskunnan selän takana, Tuomioja sanoi.
Hän totesi, että Suomen Nato-suhde on pitkäjänteinen yhteistyösuhde, johon ei olla hakemassa muutoksia mihinkään suuntaan.
”Hieman ihmeellistä, jos ei tiedä”
Perussuomalaisten Timo Soini, joka on ulkoasian valiokunnan puheenjohtaja, sanoi, että valiokunta käsitteli asiaa viimeksi toukokuussa.
– Elokuussa käsittelemme tämän vielä kirjallisesti uudestaan. On se hieman ihmeellistä, jos ulkoasiainvaliokunnan jäsenet eivät tiedä, mitä siellä tapahtuu, Soini piikitteli Lapintietä, joka on valiokunnan jäsen.
Perussuomalaisissa oli toisenlainenkin näkökulma isäntämaasopimukseen.
– Tämä lähentää edelleen Suomea kohti Naton täysjäsenyyttä. Puolustusministeriön sivuilla netissä on selkeätä tekstiä tästä asiasta, Pentti Kettunen sanoi
Myös puolustusministeri Carl Haglund (r.) antoi pyyhkeitä vasemmistolle isäntämaa-asiasta.
– Olisi suotavaa, että varsinkin vasemmistoliiton edustajat perehtyisivät siihen, miten tämä prosessi on mennyt, ennen kuin heitetään syytöksiä tänne ministeriboksiin, jos ei nähtävästi ole perehdytty kunnolla. Se jotenkin edistää tämmöistä asiallista keskustelua asiasta.
Vihreiden Tuija Brax kiittikin Haglundia.
– Puolustusvaliokunnan jäsenenä kiitän myös puolustusministeriä siitä, miten meitä on hyvin informoitu, hän sanoi.
Annika Lapintie jatkoi sen ihmettelyä, että huhtikuussa sanottiin, että asia ei ole ajankohtainen, mutta jo kesällä tulee kiire.
– Ykskaks yllättäen keskellä kesähelteitä sitten todetaan, että täytyy tämä sopimus nopeasti nyt allekirjoittaa.
Kirjalliset raportit eivät riitä
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki muistutti hallitusohjelman Nato-kirjauksesta, jonka mukaan Nato-jäsenyyttä ei valmistella kuluvalla hallituskaudella.
– Niin sanottua isäntämaasopimusta Naton kanssa ei vasemmiston mielestä pidä allekirjoittaa. Se keskustelu pitää käydä täällä suuressa salissa. Ei riitä, että mahdollisesti ulkoasiainvaliokunnalle toimitetaan kirjallisia raportteja, hän sanoi.
Vasemmistoliiton Kari Uotila kysyi, annetaanko Venäjälle lisää kielteisiä signaaleja esimerkiksi juuri isäntämaasopimuksella. Hän arvioi, että naapuruussuhteita Venäjään on hoidettu vähätellen ja ylenkatsoen.
– Jos se Venäjällä koetaan joksikin muuksi kuin poliittiseksi, kauniiksi, mitäänsanomattomaksi paperiksi, niin minusta se on otettava vakavasti, hän sanoi.
uutiskirje 
