EU kiristää Venäjän-vastaisia pakotteita siitä huolimatta, että tulitauko Ukrainassa on pitänyt melko hyvin.
EU-suurlähettiläät sopivat pakotteista myöhään maanantai-iltana, mutta niiden voimaantuloa lykättiin muutamalla päivällä. Eurooppa-neuvoston johtajan Herman Van Rompuyn mukaan lykkäys antaa aikaa arvioida tulitaukosopimuksen ja rauhansuunnitelman toimeenpanoa. EU on valmis myös uudelleen arvioimaan sovittuja pakotteita kokonaisuudessaan tai osittain.
Uutistoimisto Reutersin mukaan EU-suurlähettiläät keskustelevat pakotteista seuraavan kerran keskiviikkona.
Aamulla: Pakotteita ei tarvita
Uudet pakotteet vaativat 28 jäsenmaan yksimielisen päätöksen. Suomi taipui niihin, vaikka vielä maanantaiaamuna ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) oli sitä mieltä, ettei lisäpakotteita nyt tarvita.
– Jos on nähtävissä, että johonkin prosessiin voidaan päästä, pakotteita ei kannata lisätä, Tuomioja sanoi Ylen haastattelussa.
”Jos Venäjä tai sen ohjaamat toimijat eivät sopimusta kunnioita voidaan lisäpakotteita tuskin välttää, mutta on myös oltava tarkkana ettei sotimisen jatkumista haluavien provokaattoreiden anneta estää sen toteuttamista”, Tuomioja jatkoi aamulla Facebookissa.
EU:ssa ryhdyttiin kuitenkin valmistelemaan uusia pakotteita.
Illalla: Pakotteet tarpeellisia
Illalla Tuomioja kirjoitti Facebookissa, että ”pakotekysymystä on väännetty koko päivän pitkin ja poikin Tasavallan Presidentin ja lukuisten ulkoministerikollegoiden kanssa sekä EU-ministerivaliokunnassa näkemyksenämme se, ettei niitä kannata panna vielä täytäntöön jos tulitauko pitää ja neuvottelut etenevät”.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) kuitenkin piti maanantai-iltana uusia pakotteita tarpeellisina, koska hänen mukaansa tulitauko ei vielä ole pysyvä, vaan sen 12 osiosta noin 30–40 prosenttia on toteutunut.
Stubbkin arvosteli aikataulua, jolla pakotteet olisi saatettu voimaan jo tiistaina.
Yllätetyksi suomalaispoliitikoista tuli myös Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin yleiskokouksen presidentti Ilkka Kanerva (kok.), joka ei ymmärtänyt EU:n alkuperäistä suunnitelmaa lyödä tulitauosta huolimatta uudet pakotteet välittömästi pöytään.
Merkel tiukkana
Reutersin mukaan Suomen lisäksi Ruotsi, Kypros ja Slovakia kuuluivat niiden maiden joukkoon, jotka olisivat halunneet antaa tulitauolle enemmän aikaa ennen uusia pakotepäätöksiä.
Uusien pakotteiden puolesta puhui voimakkaasti Saksan liittokansleri Angela Merkel suljettujen ovien takana liittopäiväryhmälleen maanantaina. Merkel perusteli Reutersin mukaan tätä sillä, että Venäjä on huijannut toistuvasti länttä petetyillä lupauksillaan ja venäläisiä joukkoja on edelleen Ukrainassa. Siksi EU:n on pysyttävä päättäväisenä.
Kovalla pakotelinjalla EU:ssa ovat olleet erityisesti Puola ja Baltian maat.
Uusien EU-pakotteiden on määrä kohdistua Venäjän energiasektoriin, ei kuitenkaan kaasujätti Gazpromiin.