KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Hyväuskoinen kooste kotiryssistä

Neuvostoliiton suurlähetystö Helsingin Tehtaankadulla elokuussa 1976.

Neuvostoliiton suurlähetystö Helsingin Tehtaankadulla elokuussa 1976. Kuva: KU:n arkisto

Kotiryssillä tarkoitetaan Suomessa toimineita Neuvostoliiton tiedustelun KGB:n poliittisen PR-linjan upseereita.

Jukka Parkkari
19.11.2014 18.00
Fediverse-instanssi:

Toimittaja ja tietokirjailija Heikki Saari on kirjoittanut kotiryssistä kirjan, jonka tietopohja perustuu julkaistuihin tutkimuksiin ja muistelmiin sekä uusiin haastatteluihin.

Yksi haastatelluista on entinen kansanedustaja Jaakko ”Jakke” Laakso, joka ei pyri kiistämään KGB-yhteyksiään, mutta latelee eräitä asioita, jotka saattavat kuulostaa hieman oudoilta.

”Sanottiin, että taistolaiset olivat NKP:n käskyläisiä. Päinvastoin me olimme ainoa voima, joka uskalsi vastustaa NKP:ta”, Laakso väittää ja perustelee: ”Se näkyi muun muassa suhtautumisessa tulopolitiikkaan, jota NKP kannatti, koska se vahvisti Kekkosen asemaa.”

ILMOITUS
ILMOITUS

Toisena todisteena Laakso nostaa esiin aseiden ostamiset Neuvostoliitosta: ”Me olimme ainoa porukka, joka vastusti sitä, eivätkä neuvostotoverit siitä tykänneet.”

Juuri tuota viimeksi mainittua asiaa tiukkasin aikoinaan eräältä Neuvostoliiton sotilastiedustelun GRU:n edustajalta. Kysyin häneltä, että miksi te sallitte taistolaisten vastustaa aseostoja eduskunnassa, mutta vaaditte SKP:n enemmistöä niitä kannattamaan?

Vastaus kuului näin: ”Jukka, sinä et ymmärrä politiikkaa. Taistolaiset saavat vastustaa asekauppoja, jotta heidän kannatuksensa kasvaisi. Enemmistön pitäisi niitä tukea, jotta ostot Neuvostoliitosta toteutuisivat.”

Tutkimuskirjallisuudessa juuri SKP:n vähemmistön kuuliaisuutta Moskovalle on pidetty keskeisenä seikkana, joka erotti sen itsenäisyyteen pyrkivästä enemmistöstä. Ja jatkoihan NKP puolueen vähemmistön rahoittamista vielä sen jälkeenkin, kun avustukset puolueen enemmistölle oli lopetettu.

Mutta puhuu Laakso ihan asiaakin, muun muassa kumoamalla käsityksen, jonka mukaan kotiryssät edustivat ”puoluelinjaa”. Kotiryssät olivat KGB:stä. ”Puoluelinja” hoiti suhteita SKP:hen. Periaatteessa KGB ei saanut olla yhteydessä suomalaisiin kommunisteihin, ei ainakaan värväysmielessä.

Vain pelkkää suhdetoimintaa?

Kirjansa alussa Saari esittelee kotiryssän prototyyppinä Boris Jartsevin. Hän oli Stalinin erikoisasiamies, joka vaatimattomalla menetyksellä yritti ottaa yhteyttä Suomen johtoon kohentaakseen Neuvostoliiton lähtöasemia tulevassa suursodassa.

Sotien yli livahdettuaan Saari ryhtyy tekemään pikaversiota maamme poliittisesta historiasta kotiryssillä lomitettuna. Viktor Vladimirov ja Albert Akulov saavat kirjaan oman lukunsa. Vähäisemmät tekijät niputetaan.

Vladimirov ja Akulov kuuluvat niihin kotiryssiin, jotka ovat julkaisseet muistelmat vuosistaan Suomessa. Saari lainaa tovereita surutta. Tosin hän varottaa myös muistelmien mahdollisista rajoituksista.

Vladimirovilta hän nappaa kotiryssäjärjestelmän ytimen: kysymys oli molemminpuoleisesta vuorovaikutuksesta, jota molemmat yrittivät käyttää hyväkseen.

Todella kauniisti sanottu ja olihan siinä sitäkin. Kirjan nimessä puhutaan jopa suomalaisesta suhdetoiminnasta neuvostoaikaan. Oliko todella niin, että Suomi karkotti maasta KGB:n upseereita pelkästään ”vuorovaikutuksen” ja ”suhdetoiminnan” johdosta? Akulovkin sai lähtöpassit. Eikä unohtaa kannata sitäkään, että koko KGB:n johtajat eli residentit olivat Helsingissä yleensä juuri poliittisen linjan miehiä.

Mukavat miehet vakoilupuuhissa

Saaren kirjassa pistetään kuitenkin varsinainen vakoilu muiden kuin PR-linjan KGB-upseerien piikkiin. Totta onkin, että kotiryssäjärjestelmästä saattoi olla joskus suomalaisillekin hyötyä, mutta palvelusta saattoi seurata aina pyyntö vastapalveluksesta.

Mutta lähtökohtaisesti PR-linjallakin oli kysymys tiedustelusta ja Suomen sisäisiin aisoihin vaikuttamisesta, siis vakoilusta. Kotiryssät saattoivat olla sivistyneitä ja mukavia miehiä, mutta he tietenkin ajoivat aina maansa etuja. Max Jakobson ilmaisi tämän tyylikkäästi todetessaan omasta kotiryssästään Vladimirovista, että kenraalin ”asetakin alla sykki lämmin venäläinen sydän”.

Mielestäni Saari on himpun verran liian hyväuskoinen suhteessaan KBG-miesten muistelmiin, vaikka itsekin siitä varoittaa. Sama pätee eräisiin hänen haastattelemiinsa henkilöihin nähden.

Kirjassa luonnehditaan kotiryssätoimintaa ”suhteellisen vaarattomaksi”. Mutta miten olisi maan käynyt, jos kotiryssät olisivat saaneet esimerkiksi ajettua rankasti alkoholisoituneen Ahti Karjalaisen Suomen presidentiksi, mitä he ponnekkaasti puuhasivat? Kotiryssien ulottuvilla saattoi olla isompia asioita kuin GRU:n muiden linjojen.

Kotiryssät olivat tietysti sitä vaarallisempia mitä vähemmän suomalainen osapuoli tiesi kumppaninsa todellisesta taustasta. Monet olivat täysin pihalla, kertoo kirjassa haastateltu Supon entinen päällikkö Seppo Tiitinen.

Kaviaari, sampi
ja muut herkut

Kirjansa lopulla Saari väittää: ”Tiedustelu on aivan eri asia kuin suoranainen vakoilu.” Tulin kerran kysyneeksi eräältä huumorintajuiselta armeijan tiedustelupäällikkönä toimineelta kenraalilta, mitä eroa on tiedustelulla ja vakoilulla. Röhönaurun saattelemana kenraali vastasi:

– Tiedustelusta palkitaan, vakoilusta joutuu vankilaan.

Edellä esittämistäni huomioista huolimatta Kotiryssät on monin tavoin ansiokas kooste kotiryssätoiminnasta. Tosin kirjan sisältö on osin hyvin ristiriitaista, mikä johtuu muun muassa haastateltujen erilaisista näkökulmista.

Heikki Saaren kirjaa onkin syytä lukea ajatuksella ja pohtia, että oliko kotiryssäjärjestelmä vain vaaratonta rupattelua. On hyvä muistaa sekin, että ”legendaarisin” kotiryssä Viktor Vladimirov toimi Suomen komennustensa välillä KGB:n salamurha- ja sabotaasiosaston päällikkönä.

Kotiryssillä oli myös reilusti rahaa käytössään. Kymmenien kotiryssien mies Seppo Sarlund kertoo kirjassa:

”Siihen aikaan jo lähetystösihteeritasollakin tarjottiin usein kaviaaria, sampea ja muita herkkuja, joten paluumatkalla ei tarvinnut poiketa nakkikioskilla.”

Heikki saari: Kotiryssät. Suomalaista suhdetoimintaa neuvostoaikaan. Minerva 2014. 300 sivua.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Ilman kesätöitä jääminen voi olla kohtalokasta opiskelijan rahatilanteelle.

Kun kesätöitä ei saa, joutuu valitsemaan: Opiskelu vai toimeentulotuki?

Mai Kivelä.

Ongelma kasvisruuassa: Yritykset joutuvat käyttämään kotimaisen kasviproteiinin ulkomailla jalostettavana

Paavo Arhinmäki oli aktiivinen Skansvikin metsien suhteen jo vuonna 2005.

Huomenna käsittelyssä: Miten käy Skansvikinkallion?

Tietääkö hallitus itsekään, kuinka paljon se on nettosopeuttanut, ihmettelee vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Mikä on nettosopeutuksen todellinen summa? Koskela vaatii hallitukselta vastauksia

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

 
02

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

 
03

Puolustusvoimien rahoitus halutaan kaksinkertaistaa – ”Tämä on menossa järjettömäksi”

 
04

Näin syntyi Raid – ohjaaja Tapio Piirainen muistelee

 
05

Ulkoasiainvaliokunta hyväksyi hallituksen esityksen ydinaseista ”Voi tarkoittaa vahingossa alkavan ydinsodan riskin kasvamista”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kyselytutkimus: 58 prosenttia suomalaisista vastustaa ydinaseiden sijoittamista Suomeen

08.06.2026

Juurikorven työväenyhdistys kunniakkaasti 120-vuotias

08.06.2026

Ydinasekeskustelu paljastaa Suomen uuden linjan ja vanhan tavan hivuttaa politiikkaa eteenpäin – ”Tämä on yleinen toimintamalli”

08.06.2026

Nyt on tykitystä, kun uusi nimi Teppo Hovi avaa dekkariuransa teoksella Enkelit jotka katosivat

07.06.2026

Uhkaukset ja kiristys ajavat Perun toimittajia itsesensuuriin

07.06.2026

Kolumbialaisia palkkasotureita syytetään sotarikoksista Sudanissa

07.06.2026

Petri Saari rakentaa huolella esikoisdekkarinsa On hiekka polttavaa asetelmia ja koukuttavuus on taattu

06.06.2026

Argentiinan Milei jahtaa siirtolaisia Trumpin malliin

06.06.2026

Mielenterveyden kriisi syvenee sodan runtelemassa Syyriassa

06.06.2026

Puolustusmenot tuplataan: ”Yhtälö yhdistettynä velkajarruun ei ole mahdollinen”

05.06.2026

Jopa Naton tavoite ylittyy: ”Kenraalit saavat nyt kaiken, mitä kehtaavat pyytää”

05.06.2026

Teollisuusliitto selvitti: EK veisi metallimieheltä 1369 euroa – ”Kyse on tavallisten palkansaajien toimeentulosta”

05.06.2026

Mepit vaativat Orpolta toimia: ”Ei voi olla niin, että pakkanen pysäyttää bussit, tavaraliikenteen, maatilojen työt”

05.06.2026

Miksi Eurooppa kääntyy enemmän oikealle kuin vasemmalle? – ”Jostain syystä oikeiston tarina puhuttelee tällä hetkellä enemmän”

05.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset