Kuntatyönantaja joutuu sovittamaan yhteen henkilöstön työajat, kun uudet sote-alueet ja niiden kuntayhtymät aloittavat toimintansa.
Kuntatyönantajien KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen perustelee työaikojen muuttamista sillä, että nyt henkilöstön työajat voivat vaihdella. Esimerkiksi lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työajoissa on harmonisointitarpeita.
– Olisi erikoista, jos samassa kuntayhtymässä tehtäisiin hyvin monenlaista työaikaa.
Jalonen muistuttaa, että sote-uudistus koskee 200 000 ihmisen työtä ja työaikoja.
– Toteutuessaan kyseessä on Suomen suurin työmarkkinamuutos.
Uusien sote-alueiden ja 19 uuden kuntayhtymän pitäisi aloittaa vuoden 2017 alusta. Jalosen mielestä työajoista tulisi sopia viimeistään tuolloin. Ilmaista se ei kunnille ole.
– Työaikojen muutoksella on tietysti hintalappu. Ne ovat neuvottelukysymyksiä.
Palkkojen harmonisointiin lisäaikaa?
Toinen kysymys on palkkojen harmonisointi. Kuntatyönantajien mukaan lisäkustannus on useita miljoonia. Tehtäväkohtaisten palkkojen harmonisointiin menee tavoitepalkasta riippuen 60 – 550 miljoonaa.
Palkkojen harmonisointiin tarvitaan Kuntatyönantajien mukaan tuntuvasti lisäaikaa. Tavallisesti työnantaja velvoitetaan korjaamaan aiheeton palkkaero parin vuoden sisällä.
Kuntatyönantajat esittää sote-lainsäädäntöön kirjattavaksi, että ”työnantajayhteenliittymistä johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy erisuuruisille tehtäväkohtaisille palkoille samasta tehtävästä”.
Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo, että muotoilu on mielenkiintoinen.
– Tässähän itse asiassa todetaan, että kuntasektorilla on aiheettomia palkkaeroja. Eli tilanne on lainvastainen.
Pälve hylkää työnantajapuolen aikeen heti. Hän painottaa, että kenelläkään ei saa antaa lupia laista poikkeamiseen. Se ajaisi työnantajat eri kasteihin.
– Samansisältöisestä työstä tulee maksaa samaa palkkaa.
”Asiakkaan paras pidettävä mielessä”
Työaikojen yhtenäistämisessä tulisi Pälveen mukaan miettiä ensisijassa potilaan parasta. Hän huomauttaa, että erikoissairaanhoidon kirurgi tekee aivan erilaista työtä kuin esimerkiksi perusterveydenhuollossa työskentelevä omalääkäri, joka järjestää itse työaikansa.
Terveyskeskuslääkärin viikkotyöajaksi on määritelty 37 tuntia, erikoisterveydenhuollossa lääkärin työaika on 38 tuntia 15 minuuttia. Pälve painottaa, että heidän työkuvansa eroavat merkittävästi, samoin vastuut.
– Pitää pohtia, mitä tulevaisuudessa tarvitaan. Perusterveyshuolto siirtyy kohti kokonaisvastuuta potilaan terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta. Omalääkärin on oltava tavoitettavissa vaivattomasti. Lääkärin työaika joustaa potilaiden tarpeen mukaan.
– Erikoissairaanhoidossa työnkuva on toinen. Työaikamuutoksilla ei ratkaista toiminnallisia ongelmia.
Päätavoite organisatorinen rytinä?
Pälveen mukaan olisi ollut selvintä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä olisi pitäydytty puoluejohtajien viime maaliskuussa antamaan linjaukseen.
– Sen mukaan sote-uudistus olisi mahdollista hoitaa siten, että viisi sote-aluetta tilaisivat palvelut ja nykyiset noin 180 kuntayhtymää tuottaisivat ne.
Tämä takaisi Pälveen mukaan, että mahdolliset muutokset voitaisiin tehdä ajan kanssa.
– Toinen vaihtoehto on tehdä organisatorinen rytinä, jolla on vähän vaikutusta itse työpisteissä. Ohjaava voima ei voi olla se, että herrojen on helpompi hallita, vaan jouheva potilaan hoito.
uutiskirje 
