Auringonlaskun ukkopuolue. Tällaisella määritelmällä vastustajat ovat ilakoineet vuosia puhuessaan vasemmistoliitosta. Enää ei puhuta ukkopuolueesta. Eurovaaleissa viisi eniten ääniä saanutta vasemmistoliittolaista oli naisia.
Kun puolueen eduskuntaryhmä jatkaa viikonvaihteen vaaleissa naisistumistaan ja nuortumistaan, sen uusia kasvoja voisivat olla Varsinais-Suomen Li Anderssonin lisäksi esimerkiksi Lapin Sari Moisanen ja Oulun Hanna Sarkkinen.
Kaikki ovat kokeneita kuntapoliitikkoja ja puolueaktiiveja. Moisanen on puolueen varapuheenjohtaja, Sarkkinen puoluevaltuuston puheenjohtaja ja Andersson johtaa Vasemmistonuoria.
Meillä on ihan eri puoluekartta.
Yksin talouden kanssa
Moisanen on vääntänyt vaalitilaisuuksissa rautalangasta puolueensa talouspoliittista linjaa, joka pohjautuu elvyttämiseen ja hallittuun velanottoon, kun muut puolueet puhuvat leikkaamisesta.
– Kritiikkiä tulee siitä, että olemme liian optimistisesti ottamassa lisää velkaa, mutta kun perustelee, miten sillä voidaan ylläpitää julkisia ja muita paikallisia palveluja, kritiikki loppuu. Linja pitää viedä konkreettiselle tasolle, jotta ihmiset ymmärtävät, että kun julkinen investointi työllistää rakennusmiehen, työllistyy myös kaupan kassa.
Andersson pitää harmillisena sitä, että muut puolueet eivät ole lähteneet kunnolla talouspoliittiseen keskusteluun mukaan. Vasemmistoliitto on kantansa kanssa yksin.
– Totta kai meitä yritetään lyödä velalla, mutta aika vähän muilla on konkretiaa leikkauslistoissaan. Paneeleissa huomaa, että muiden puolueiden ehdokkaat eivät uskalla puolustaa puolueidensa rajuja leikkauslinjoja. Muut yrittävät vältellä aihetta, vaikka äänestäjiä kohtaan olisi reilua käydä tätä keskustelua.
Väärät neljä suurinta
Sarkkisen mielestä Oulun torilla ei käydä samoja vaaleja kuin valtamediassa.
– Minua ärsyttää jatkuva niin sanottujen neljän suurimman puolueen nostaminen, hän sanoo.
– Se ei alueellisesti edes pidä paikkansa. Meillä on ihan eri puoluekartta.
Esimerkiksi Oulun vaalipiirissä vasemmistoliitto oli kolmanneksi suurin niin viime kuntavaaleissa kuin eduskuntavaaleissa.
Keskustelujen aihepiiritkin poikkeavat siitä, mitä telkkarin vaalikeskusteluissa puhutaan.
– Julkiset palvelut ovat enemmän esillä äänestäjien puheissa. Koulutus erityisesti on asia, josta minulle tullaan puhumaan. Siitä ei ole tainnut olla mediassa vaaleihin liittyen juuri mitään. Myös harmaa talous puhuttaa ihmisiä, vaikka se ei näy mediassa.
Anderssonilla on samankaltainen lista:
– Työllisyys, vanhuspalvelut ja eläkeläisten toimeentulo ovat nousseet katukampanjoissa paljon voimakkaammin kuin mitä yleisissä vaalikeskusteluissa.
Etäisyydet palveluihin
Lappilaiseen tyyliin tuhansia kilometrejä kampanjan aikana ajaneen Moisasen mukaan Lapissa puhutaan harvaan asutun alueen haasteista.
– Tiestön kunto ja työ puhututtavat ja se, kuinka kauas palveluiden pitää karata ennen kuin ne ovat liian kaukana. Lapissa on pelko, että kaikki keskitetään Rovaniemelle. Esimerkiksi Pellossa pohdittiin, kuinka pitkään kunta voi olla elinvoimainen, kun enää ei ole jäljellä juuri mitään valtion viranomaistoimintoja. Täällä kyse ei ole vain valtionosuusuudistuksesta vaan myös siitä, mitä toimintoja jää jäljelle.
Lapissa palvelut ja tiet liittyvät tiiviisti yhteen.
– Kylissä kysytään, miten päästään keskuksiin palvelujen pariin, kun tiet ovat huonossa kunnossa.
Moisanen puhuu toreilla ja tilaisuuksissa ennen muuta työstä.
– Se liittyy kaikkeen. Jos työtä tekevä ja opiskeleva väestö joutuu Lapissa lähtemään pois kotiseudulta, veronmaksajat vähenevät ja syntyvyys laskee. Kuka lopulta jää tuottamaan palvelujakaan kuntiin?
Vanhat ääniharavat poissa
Anderssonin arvio vaalikentiltä on, että yleinen pettymys politiikkaan on palannut kansalaisten puheisiin. Hän näkee syyn viime vaalit voittaneen perussuomalaisten toiminnassa.
– Perussuomalaiset eivät selvästi ole lunastaneet niitä odotuksia, joita heidän äänestäjillään on ollut.
Sarkkisen mielestä kyllästyminen näyttää kohdistuvan erityisesti kokoomukseen.
– Kykypuolueen äänestäminen ei tuonutkaan minulle ja Suomelle sitä autuutta, jota se lupasi, muka edisti ja edusti.
Oulun seudulla leimaavin piirre näissä vaaleissa on kuitenkin keskustan hurja nousu, jota henkilöityy vaalipiirissä ehdolla olevaan puolueen puheenjohtajaan Juha Sipilään.
– Paljolti se johtuu siitä, että äänestäjät palailevat perussuomalaisista keskustaan. Minua tosin ihmetyttää, mitä he hakevat keskustalta.
Vasemmistoliiton tilannetta Oulun vaalipiirissä hankaloittaa se, että sen aiemmat ääniharavat eivät ole ehdokkaina, kun Merja Kyllönen siirtyi europarlamenttiin ja Martti Korhonen ei enää asettunut ehdolle.
– Tilanne on jännä ja vaikea, iso haaste, Sarkkinen sanoo.
uutiskirje 
