KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Mutkikkaat jutut

Kantarelleja on löytynyt Uutelan metsästä pitkin kesää.

Kantarelleja on löytynyt Uutelan metsästä pitkin kesää. Kuva: Ilkka Solanterä

Jukka Parkkari
4.9.2015 16.00
Fediverse-instanssi:

Kurvit suoriksi

Olen saanut näiden juttujeni lukijoilta jo muutamia huomautuksia siitä, että en ole tänä kesänä kirjoittanut vielä mitään sienistä enkä käärmeistä. Eräässäkin vietissä kyseltiin, olenko lopettanut aikaisempina vuosina mainostamani sienestyksen tyystin.

Enpä tietenkään. Kyllä minä olen näitä Vuosaaren Uutelan metsiä kierrellyt entiseen tapaan. Muutaman kerran on kunnon ukkossadekin päässyt yllättämään, jolloin tietysti kastuin läpimäräksi, vaikka reipas kävely kotiin metsän siimeksestä ei kestä kuin reilut kymmenen minuuttia.

Ensimmäiset pikkuiset kantarellit eli keltavahverot löytyivät pian juhannuksen jälkeen. Niistä riitti juuri ja juuri yhden kastikkeen tarpeiksi. Pari viikkoa ennen Hiroshimaan pudotetun atomipommin 70-vuotispäivää Uutelasta löytyi jo aika mukavasti isompiakin kantarelleja. Niistä riitti jo pakastettavaksikin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Parin vuoden kuluttua Suomikin pääsee todennäköisesti viemään bensiiniä Venäjälle.

Keltavahverovuosi täällä itäisessä Helsingissä on mielestäni ollut jopa keskimääräistä parempi, mutta muissa sienissä ei ole ollut kehumista. Tattejakin on löytynyt niukasti. Herkkutatteja on pakkasessa vasta muutamia kappaleita.

Maaseudulla asuvia tai mökeillään sienestäviä tietysti naurattavat nämä minun sienisaaliini. Saan aina silloin tällöin kuulla kuinka jostakin Helsingin ulkopuolelta on kerätty pyykkikoreittain mitä herkullisempia sieniä. Kyllä minä uskon kertojia, mutta täällä Vuosaaressa sienestetään hieman eri sarjassa. Kymmeniä tuhansia ihmisiä asuu melko pienten metsäalueiden naapurissa. Uutelan pinta-ala on kauniit 204 hehtaaria.

Uusia asukkaita Helsingin kauneimmaksi kaupunginosaksi juuri äänestettyyn Vuosaareen tulee lisää koko ajan. Aivan tuossa lähellä rakennetaan niin sanottua Pauligin korttelia entisen kahvitehtaan paikalle. Homma alkaa olla jo puolessa välissä. Rastilan suunnalla on tarkoitus taas lohkaista pala hienoa metsää kivitalojen tieltä.

Mutta en minä valita. Onneksi uudet tänne muuttajat eivät tunnu tuntevan sieniä juuri lainkaan, enkä minä ehdi heitä kaikkia opastamaan.

Mutta kumma kyllä, käärmeitä täällä Vuosaaren metsissä näyttää piisaavan ihan entiseen malliin. Käsitykseni mukaan ainakin Uutelan metsässä voidaan puhua jopa poikkeuksellisen hyvästä käärmevuodesta.

Tosin itse olen tähän mennessä tavannut vain yhden kyykäärmeen. Se tapahtui yhtenä heinäkuun harvoista helteisistä päivistä, jolloin olin sienimetsässä typerään tapaani sortseihin pukeutuneena ja pikkukengät jalassa. Purupintaa riitti siis karvaisissa säärissäni.

Kahlasin korkeassa ruohikossa, jonka kätköistä olin edellisinä vuosina löytänyt hehkuvan keltaisia kantarelleja. Äkkiä huomasin muutaman sentin päässä jalastani harmaan kyyn. Olin toisella jalallani juuri astumassa sen päälle.

Tuijotimme hetken toisiamme kylmän rauhallisesti, eikä käärme päästänyt edes varoitussihinää. Se teki U-käännöksen ja hävisi hetkessä ruohikon sekaan. Kaikki kävi niin äkkiä, että en ehtinyt edes säikähtää.

Uutelassa olen kesän kuluessa tavannut useita kiihtyneitä ihmisiä, jotka ovat kertoneet nähneensä aivan hetki sitten hirmuisen suuren käärmeen. Tutkijat väittävät, että kyyn tyypillinen pituus on vain 55–65 senttimetriä. Näin pieniä käärmeitä meillä täällä Uutelassa ei olekaan!

Suurimman Suomessa tavatun kyyn väitetään olleet 94-senttinen ja Ruotsista on tavattu 104-senttiseksi kasvanut. Minäkin olen nähnyt täällä lähimetsissä paljon isompia kyitä, jotka muuten ovat maailman pohjoisimpia myrkkykäärmeitä.

Vai olisiko niin, että käärmeet venyvät kertomuksissa pituutta samalla tavalla kuin kalamiesten saaliit? Kuinka pitkä oli todella esimerkiksi harmaa kyy, jonka olin vähällä tallata? Vaikea sanoa, kun se oli niin monella mutkalla.

Olen pannut muutenkin merkille, että näin varttuneempana on vaikeampi ottaa varmaa kantaa mutkikkaisiin asioihin. Kuusitoistavuotiaana olisin heti ilmoittanut, että kyyllä oli mittaa 163,23 senttiä hännästä kielen kärkeen mitattuna.

Viime viikkoina on Venäjällä tuhottu televisiokameroiden edessä lännestä maahan salakuljetettuja herkkuruokia, erityisesti juustoja. Elintarvikkeiden luvaton tuonti johtuu tietysti presidentti Vladimir Putinin julistamista vastapakotteista, jotka ovat estäneet myös monen suomalaisen tuotteen pääsyn venäläisten kuluttajien ulottuville.

Samalla elintarvikkeiden hinnat Venäjällä ovat nousseet huomattavasti. Miltähän kurjistuvan kansan tuntuu katsella haluttujen herkkujen julkista tuhoamista? Ehkä jonkun mieleen on tullut sekin, että miksi tavaroita ei jaettu tarpeessa oleville.

Vielä mutkikkaampi juttu on se, että parin vuoden kuluttua Suomikin pääsee todennäköisesti viemään bensiiniä Venäjälle. Näin ennustetaan käyvän siitä huolimatta, että Venäjä on edelleen maailman toiseksi suurin raakaöljyn tuottaja.

Kummallisen tilanteen on aiheuttanut se, että Venäjällä on puutetta jalostuskapasiteetista, jolla raakaöljystä saadaan muun muassa autojen käyttämää bensiiniä. Öljynjalostamoja ei ole rakennettu, koska siitä ei saa katetta sijoituksilleen. Tämä taas johtuu siitä, että Venäjällä bensiinin hinta on pidetty alhaisena hallituksen kannatuksen varmistamiseksi.

Suomesta öljynjalostamoja löytyy. Siitä saamme kiittää ärhäkkää vuorineuvos Uolevi Raadetta, joka presidentti Urho Kekkosen tuella loi maahamme huoltovarmuuden kannalta tärkeän jalostuskapasiteetin. Raadetta kannustivat katkerat muistikuvat siitä kuinka talvisodan alkaessa Shellin tankkeri kääntyi Helsingin edustalta Kruunuvuoren selältä lastiaan purkamatta takaisin avomerelle. Laivan lastina oli ollut lentokonebensiiniä.

Kirjoitettuani tämän jutun, lähdin sienimetsään, missä vastaan tuli heti mittava rantakäärme. Se oli helppo tunnistaa niskassa olevista vaaleista laikuista. Kohtaamisemme tuotti onnea, sillä pian löytyi kantarellien lisäksi jokunen herkkutattikin ja kourallinen mustatorvisieniä.

Ja kun vielä seuraavanakin päivänä törmäsin pitkään mustaan käärmeeseen, niin olen tullut siihen johtopäätökseen, että Uutelan metsästä kerää helpommin pyykkikorillisen käärmeitä kuin herkkutatteja. Se on oiva todiste siitä kuinka hienosti me täällä Itä-Helsingissä suojelemme luonnon helmassa luikertelevia pikku ystäviämme.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Yksi MM-kisojen areenoista on Los Angelesissa.

Korruptio, rahastus ja kyynisyys – näin Fifa murentaa maailman suosituimman lajin uskottavuutta

Kaikki tuhannen ällän ylioppilaat eivät ehkä olekaan ansainneet ihan omalla työllään asemaansa, lataa Veikka Lahtinen.

En halua lukea enää yhdestäkään tuhannen ällän ylioppilaasta

Veikka Lahtisen mielestä olisi mukavaa, jos tekoälyä kritisoitaisiin omia aivoja käyttäen.

Vasemmistolaisten tekoälykritiikki kuulostaa tekoälyn kirjoittamalta

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Ikioma objektiivinen totuus

Uusimmat

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

Lê Bá Tý viljelee luumuja.

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

Chilen ensimmäisen tuulipuiston, Canelan, 112 metriä korkeat tuulimyllyt tuottavat sähköä mereltä puhaltavien tuulten voimalla Coquimbon alueella Pohjois-Chilessä. Tuulipuistojen elinkaaren loppu ei ole enää tulevaisuuden kysymys, vaan ratkaisuja vaativa nykyongelma.

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 
05

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026

MM-futista pelataan korruption keskellä – Kysyimme, ovatko miesten jalkapallon MM-kisat pilalla

24.06.2026

Vasemmistoliiton Koskela on matkalla kohti vaalivoittoa – ”Hallitukseen pitää haluta, mutta ei hinnalla millä hyvänsä”

23.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset