Julkisuuteen jo aiemmin vuotaneella tavalla komission esitykseen sisältyy 160 000 pakolaisen jakaminen sitovilla kiintiöillä EU:n jäsenmaihin. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kertoi kuitenkin samalla odotettua laajemmasta seitsenkohtaisesta ohjelmasta, jossa pyritään varautumaan myös nykyisen akuutin tilanteen jälkeiseen aikaan.
Juncker sanoi puhuessaan europarlamentille Strasbourgissa, että kriisin ratkaisemisessa on kysymys ”ihmisyydestä ja inhimillisestä arvokkuudesta”.
”On totta, ettei Eurooppa voi majoittaa koko maailman kurjuutta. Mutta asiat on pantava mittasuhteisiinsa.”
Komissio esittää EU-maille yhteistä listaa turvallisina pidettävistä maista.
Pakolaisten määrä vastaa Junckerin mukaan ”yhä vain 0,11 prosenttia EU:n väestöstä. Libanonissa, jossa ihmisten tulotaso on vain viidesosa EU:sta, pakolaisten määrä vastaa 25 prosenttia väestöstä. Keitä me luulemme olevamme välttääksemme tällaisen vertailun?”
Pikaisesti sijoitettavat
Pikaisena toimenpiteenä komissio esittää 120 000 Kreikkaan, Italiaan ja Unkariin tulleen pakolaisen sijoittamista kiintiöidysti jäsenmaihin.
Eri maiden kiintiöihin vaikuttavat seuraavat kriteerit: maan väkiluku 40 prosentin painoarvolla, bkt 40 prosentin painolla, työttömyysaste 10 prosentin painolla sekä maahan aiemmin jätetyt turvapaikkahakemukset 10 prosentin painolla.
Suurin kiintiö tulee Saksalle, 31 443 pakolaista, toiseksi suurin on Ranskan 24 031 pakolaisen kiintiö. Suomen kiintiö on 2 398 pakolaista.
Britannia, Irlanti ja Tanska, joilla on oikeus poikkeuksiin, voivat itse päättää osallistumisestaan. Irlanti on luvannut ottaa vastaan vähintään 600 pakolaista.
Edellä mainitut luvut tulevat komission toukokuussa ehdottaman 40 000 sijoitettavan lisäksi. Jäsenmaat tosin lupautuivat vain 32 000:n pakolaisen sijoittamiseen.
Pysyvä järjestelmä
Komissio esittää myös sopimista pysyvästä pakolaisten sijoittamismenettelystä. Siinä komissio saisi oikeuden käynnistää koska tahansa pakolaisten sijoittamisen, mikäli joku jäsenmaa joutuu tietyin kriteerein määritellyllä tavalla kriisiin maahantulijoiden suuren määrän vuoksi.
Pakolaiset jaettaisiin sitovasti eri jäsenmaihin samoilla kriteereillä kuin nyt sijoitettavat 120 000.
Jäsenmaa voisi korkeintaan vuodeksi kerrallaan kieltäytyä sijoittamisesta hyväksytyn syyn kuten luonnonkatastrofin perusteella. Silloinkin sen olisi rahallisesti tuettava sijoittamista 0,002 prosentin summalla bkt:stään.
Komissio esittää EU-maille yhteistä listaa turvallisina pidettävistä maista, joiden kansalaisten turvapaikka-anomusten käsittely ja heidän palauttamisensa voidaan tehdä nopeutetussa järjestyksessä.
Maat, joiden kansalaiset pääsääntöisesti voidaan palauttaa, ovat Albania, Bosnia, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. Muita maita voidaan lisätä listalle myöhemmin.
Komissio haluaa, että niin sanotun Dublin-menettelyn ajanmukaisuus arvioidaan uudelleen. Dublin-säännön mukaan pakolainen saa hakea turvapaikkaa vain siitä EU-maasta, johon hän on ensiksi saapunut.
Lisäksi komission ehdotukseen sisältyy muun muassa Syyrian, Irakin ja Libyan kaltaisten kriisimaiden naapureille annettavaa tukea sekä rahaston perustaminen vakauden lisäämiseksi pakolaisten lähtömaissa Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Komissio sijoittaa rahastoon 1,8 miljardia euroa EU:n budjetista ja toivoo jäsenmaiden osallistuvan rahoitukseen.
Vastaan haraajat
EU:n sisäministerit käsittelevät komission ehdotusta ensi maanantaina. Vastahankaisia ovat olleet muun muassa Keski-Euroopan Visegrad-maat (Puola, Unkari, Tšekki ja Slovakia).
Vastustajat haluavat sijoittamisen pysyvän kiintiöiden sijasta vapaaehtoisena. Esimerkiksi Romania kertoi maanantaina ottavansa enintään 1 785 pakolaista vapaaehtoisesti. Maan kiintiö olisi komission esityksessä 6 351.
Puola ilmoitti tiistaina voivansa ottaa ”enemmän” kuin aiemmin lupaamansa 2 000 pakolaista. Puolan kiintiö olisi 9 287.
Kiintiöjärjestelmää ajavat voimakkaasti Saksa ja Ranska.
Saksan liittokansleri Angela Merkel tosin varoitti, että Junckerin esitykseen sisältyvä 160 000 pakolaisen sijoittaminen tuskin riittää. Se on Merkelin mielestä ”tärkeä ensimmäinen askel”, mutta pakolaisia saattaa tulla vielä paljon lisää.
Jotkut Euroopan ulkopuoliset maat ovat tällä viikolla kertoneet ottavansa vastaan pakolaisia. Australia ilmoitti ottavansa 12 000 lisäpakolaista Syyriasta ja Irakista, Venezuela 20 000 pakolaista.
Brasilia sanoi ottavansa tulijat vastaan ”syli avoinna” ja Chile kertoi ottavansa ”suuren määrän”. Quebecin maakunta Kanadassa lupasi ottaa tänä vuonna 3 650 pakolaista.
uutiskirje 
