Yhteiskuntasopimuksen synnyttäminen on ollut yhtä toivon ja epätoivon ylä- ja alamäkeä. Yksi asia on kuitenkin aivan varma. Työntekijöiden kannalta valintoja tehdään ”ruton ja koleran” välillä.
Työntekijät häviävät nykyiseen nähden, olipa tulos mikä tahansa. Hallitus ja työnantajat voivat laskea omaan voiton piikkiinsä kaikki saamansa myönnytykset.
Iso valinta on se, edetäänkö heikennyksiin yhteiskuntasopimuksen vai pakkolakien kautta. Pakkolakeja pukkaa, mutta toivo yhteiskuntasopimuksesta elää edelleen. Neuvotteluja jatketaan.
Pakkolakeja pukkaa, mutta toivo yhteiskuntasopimuksesta elää edelleen.
Takaraja siirtyy vielä keskiviikosta, jos pitäisi veikata aikaisempien työmarkkinaneuvottelujen perusteella. Tapana on, että neuvotteluja venytetään. SAK:n asettaman itsenäisyyspäivän jälkeiseen maanantaihin on vielä pitkä aika, ja monta yötä.
Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT on asettunut julkisuudessa ratkaisijan paikalle. Liiton puheenjohtaja Marko Piirainen on vaatinut tasapainoista ratkaisua, jossa työntekijät eivät joudu maksumiehiksi.
Tämä on oikeutettu vaatimus. Tätä kaikki haluavat, mutta miten hallitus saadaan taipumaan tähän. Hallitus heiluttelee pakkolakinippuaan, joka tarjoaa yhteiskuntasopimusta kylmempää kyytiä työntekijöille.
Neuvottelutulos olisi työntekijöiden kannalta parempi. Se säästäisi myös työmarkkinajärjestelmän arvovallan rippeitä.
Kansanedustaja Eero Heinäluoma rauhoitteli tiistaina A-studiossa, että pakkolait kompastelevat perustuslaillisiin ongelmiin. Osalle pakkolaeista voi käydä näin, mutta osa höylätään perustuslakiin sopivaksi.
Ensi viikon maanantaina valmistuvat lausunnot pakkolaeista. Hallitus ei ole tehnyt laajaa lausuntokierrosta. Lausuntoa ei ole pyydetty lakia soveltavilta hallinto-oikeudelta tai korkeimmalta oikeudelta.
Joka tapauksessa pakkolait näyttävät etenevän eduskuntaan. Hallitus voi vetää ne pois, jos tyydyttävä ratkaisu syntyy.
Paletti ei ole helppo työelämän ja työntekijöiden kannalta. Hallituksella ja työnantajilla on intohimoja saada paikallinen sopiminen etenemään. Työtekijäpuolelle laki ei käy, ja tämä on hyvin hallituksen tiedossa.
Edettiinpä miten tahansa, työntekijöiden asema heikentyy paikallinen sopimisen kautta entisestään.
Työpaikoilla voidaan joutua taistelemaan vielä lakko-oikeudesta. Ei niin, että sitä suoraan rajoitettaisiin, vaan työrauhavelvoitteen uudistamisen nimissä marssitetaan sakkojen korotuksia, pakkosovittelua ja muita sanktioita.
uutiskirje 
