Mikä Kainuun sote?
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kattaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuunottamatta.
Puolangalla se vastaa erikoissairaanhoidosta ja ja ympäristöterveydenhuollosta.
Tuottaa myös henkilöstö-, talous ja tietohallinnon palveluja.
Työllistää noin 3 200 työntekijää.
Kainuun soten hallituksessa on 13 jäsentä ja puheenjohtaja Raili Myllylä (2013–).
Hallitus kokoontuu kolmen viikon välein. Kokoukset kestävät 6–7 tuntia.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä (vas.) on tyytyväinen seitsemän kunnan sote-kuntayhtymään. Kustannuksia on kyetty hallitsemaan.
– Voi vain kuvitella, millainen taloustilanne Kainuussa olisi ilman Kainuun sotea, Myllylä sanoo.
Hän näkee sekä kuntalaisten että hallinnon kannalta suurimman taloudellisen hyödyn palvelujen integraatiossa. Sosiaali- ja terveyspalvelut hoidetaan yhden hallinnon ja henkilöstön voimin.
Kuntayhtymän hallitus päättää terveydenhuollosta, lastensuojelusta, vanhusten palveluista lähtien aina Talvivaaran ympäristölupiin. Erikoissairaanhoidosta 95 prosenttia hoituu Kainuun keskussairaalassa omana työnä. Loput ostetaan muilta sairaanhoitopiireiltä Kuopiosta (KYS), Oulusta (OYS) ja Uudeltamaalta (HUS).
Monet lähetystöt ovat käyneet ottamassa oppia kymmenen vuotta toimineesta Kainuun sotesta. Vuodesta 2019 alkaen maakunnat vastaavat kaikkien julkisen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Kuntiin jää hyvinvointia ja terveyttä edistäviä tehtäviä.
Myllylä varoittaa odottamasta liikoja säästöjä sote-uudistuksen alkuvaiheessa. Taloudelliset hyödyt syntyvät palvelujen vakiintumisen myötä. Alkuvaiheessa saattaa tulla jopa uusia kustannuksia.
Esimerkkinä hän mainitsee lastensuojelun. Pienet kunnat välttävät ottamasta lapsia lastensuojeluun. Palvelujen parantuessa ja hartioiden levetessä kustannukset kasvavat.
Suuri huoli ennalta ehkäisystä
Myllylä ei anna ylipäätään kovin korkeaa arvosanaa hallitukselle sote-uudistuksen luotsaamisesta. Suurena epäkohtana sote-uudistuksessa hän näkee ennaltaehkäisyn liian vähäisen huomion. Kunnille pitäisi olla kannustimia ennalta ehkäisevään toimintaan. Kainuussa on tehty kuntakierroksia ja keskusteltu hyvinvointia vahvistavista palveluista.
Myllylän havainnon mukaan kuntapäättäjät vieraantuvat helposti sote-palvelujen tuottamisen todellisuudesta. Uusien kuntapolitiikkojen sukupolvi ei välttämättä tunne sote-palvelujen rakennetta tai tarvetta.´
Kainuunkin kunnissa ihmetellään, että mihin rahat uppoavat. Sote-palvelut nähdäänkin ulkoisiin palveluihin verrattavina.
– Samoja kuntalaisten palveluja me teemme, Myllylä huomauttaa.
Hän varoittaa kuntien muuttuvasta roolista. Kainuun sote pitää yhteyttä säännöllisesti kuntiin vähintään rahoitusneuvottelujen yhteydessä. Sipilän hallituksen mallissa sote-palveluista vastaaville maakunnille kaavaillaan kuntia tiiviimpää suhdetta valtioon.
Mikä Kainuun sote?
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä kattaa Hyrynsalmen, Kajaanin, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kuntien kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut lasten päivähoitoa lukuunottamatta.
Puolangalla se vastaa erikoissairaanhoidosta ja ja ympäristöterveydenhuollosta.
Tuottaa myös henkilöstö-, talous ja tietohallinnon palveluja.
Työllistää noin 3 200 työntekijää.
Kainuun soten hallituksessa on 13 jäsentä ja puheenjohtaja Raili Myllylä (2013–).
Hallitus kokoontuu kolmen viikon välein. Kokoukset kestävät 6–7 tuntia.
uutiskirje 
