Maakunta- ja soteuudistus saatava maaliin, vaativat vasemmistoliiton edustajat

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Hallitus rämpii riitaisasti sote-savotassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ja itsehallinnollisten maakuntien lakien valmistelu näyttää yhtä sotkuiselta kuin päätöksenteko marraskuussa.

Tuolloin pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sai hallituskumppanit taipumaan tahtoonsa uhkaamalla hallituksen erolla.

Hallitus jatkoi näennäisesti yhtenäisenä, mutta rivit rakoilevat.

Toimelias perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ei halunnut taannoin arvioida Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, millä todennäköisyydellä Suomeen tulee 18 maakuntaa ja 15 sote-aluetta.

Kokoomuksen sote-asiantuntijana pidetyn eduskunnan varapuhemies Paula Risikon mukaan on täysin mahdollista, että hallituksen maakuntamalli joutuu perustuslaillisiin ongelmiin. Hallituksen päätöksestä huolimatta hän liputtaa avoimesti viiden sote-alueen puolesta.

Kahden suurimman hallituspuolueen edustajat nokittelevat toisiaan avoimesti. Maan toiseksi suurin puolue – perussuomalaiset – on jäänyt statistin rooliin. Sillä ei tunnu olevan näkemystä sote-uudistuksesta.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen ja kansanedustaja, vasemmistoliiton valtuuston puheenjohtaja Hanna Sarkkinen ihmettelevät hallituksen sote-sekoilua ja ovat pettyneitä hitaaseen etenemiseen. He peräävät pääministeri Sipilältä vahvaa johtajuutta uudistukseen.

He painottavat, että pitkään jauhettu sote-uudistus on saatava vihdoin maaliin. He kuitenkin epäilevät hallituksen 18 maakunnan ja 15 sote-alueen mallin kestävyyttä. Se saattaa kaatua vielä perustuslaillisiin ongelmiin.

Verotusoikeus maakunnille

Pekonen ja Sarkkinen haluavat sote-mallin, jossa sote-palvelujen ja hallinnon järjestäminen ja rahoitus ovat yksissä käsissä. Rahoitusta selvitetään parhaillaan.

Hallituksella ei ole yhtenäistä näkemystä tästäkään asiasta. Rahoituslinjaus oli kompromissi. Ensisijaisesti valmistellaan valtion rahoitusvastuuseen perustuvaa ratkaisua, mutta joiltain osin arvioidaan maakunnan verotusoikeutta.

– Järkevintä on, että rahoitus tulee itsehallintomaakunnalle. Pitää huolehtia myös vahvasta tasausjärjestelmästä, etteivät palvelut ole alueellisesti eriarvoisia, Pekonen toteaa.

– Jos Suomeen rakennetaan aito itsehallinnollinen taso, mikä on ollut vasemmistoliiton tavoite pitkään, me tuetaan tätä perusratkaisua maakuntamallista. Sillä pitää olla omaa rahaa, jotta se pystyy saamaan lainaa ja tekemään investointeja ja toimimaan itsenäisesti. Siinä mielessä maakuntavero, millä nimellä sitä kutsutaankaan, on hyvä ratkaisu, Sarkkinen sanoo.

He painottavat vahvan valtion verontasausjärjestelmän luomista tasavertaisten palvelujen turvaamiseksi. Pelkona on muutoin, että erivahvuisissa maakunnissa myös veroaste vaihtelisi kohtuuttomasti. He peräävät hallitukselta myös esitystä monikanavarahoituksen purkamisesta.

Perusterveydenhuoltoon lisäresursseja

Pekonen ja Sarkkinen toivovat, että perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä paremmin. Perusterveydenhuolto on jonoutunut, ruuhkautunut ja aliresursoitu. Ihmiset ovat entistä sairaampia päästessään hoitoon.

– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilaat ovat samaa asiakaskuntaa, ja sen takia raja näiden välillä pitää pystyä häivyttämään. Ihmisten pitäisi päästä tarvitsemiensa palvelujen piirin ja hoitoon yhtä kautta, Pekonen toteaa.

Sarkkinen muistuttaa, että nykyinen perusterveydenhuollon toimimattomuus on myös kallista.

– Toivottavasti ihmiset hoidetaan perusterveydenhuollossa mahdollisimman hyvin, ja hän ei näkisi mitään rajaa siirtyessään erikoissairaanhoitoon, Sarkkinen sanoo.

Molempia kansanedustajia huolestuttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jääminen kuntien vastuulle. He uskovat, että kunnat pitää esimerkiksi valtionosuuksien kautta joko kannustaa tai pakottaa tähän. Valinnanvapauden valmistelun he jättäisivät nyt täysin sivuun.

– Yksityiset palvelut keskittyvät sinne missä on rahaa ja osataan palveluja käyttää. Vaarana on, että osa syrjään asutusta Suomesta jää ilman palveluja, Pekonen toteaa.

Pekonen muistuttaa, että sosiaalipalveluissa on paljon viranomaistehtäviä. Hän mainitsee esimerkkeinä lastensuojelun, mielenterveys- ja vammaispalvelut. Yksityiset palvelut eivät voi korvata viranomaispäätöksiä.

– Onko sosiaalipalveluissa mietitty loppuun asti valinnanvapaus, kysyy Pekonen.

Vasemmistoliiton maakunta- ja sotelinja

Pekonen ja Sarkkinen kiteyttävät keskeisimmät vasemmistoliiton sote-linjaukset. Heillä on vankka käsitys sote-uudistuksen tarpeellisuudesta. Hallituksen on hoidettava oma tonttinsa kuntoon ja tuotava esitykset eduskunnan käsittelyyn, he vaativat.

1. Tarvitaan selkeä alueratkaisu.

Vasemmistoliitto tukee Sipilän hallituksen tekemää perusratkaisua 18 maakunnan maallista. Maakunnilla pitää olla aito itsehallinto ja rahoitus, jotta ne pystyvät toimimaan itsenäisesti.

Palveluja ja hallintoa järjestäviä alueita pitää olla yksi määrä: 18 maakuntaa ja 15 sotealuetta ei ole toimiva ratkaisu. Kaikilla maakunnilla tulee olla oikeus järjestää sotepalvelut. Maakunnille tulee siirtää muitakin nykyisin kuntayhtymissä ja valtion aluehallinnolla olevia tehtäviä.

2. Toimivat lähipalvelut.

Palvelujen tuottamisvastuu on oltava julkisella vallalla eli maakunnalla. Yksityiset palvelut voivat täydentää. Valinnanvapautta ei toteuta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio on turvattava. Perusterveydenhuolto resursoidaan nykyistä huomattavasti paremmin.

Sosiaalipuolen palvelut on pidettävä uudistuksessa mukana.

3. Rahoituksesta selkeä linjaus.

Otetaan käyttöön maakuntavero vahvalla valtion tasoitusjärjestelmällä. Monikanavarahoitusmalli puretaan.

4. Oppositio mukaan valmisteluun.

Yli hallituskausien ulottuvan maakuntahallinnon ja sote-uudistuksen valmisteluun on otettava aidosti mukaan oppositio.