JHL:n Asara-Laaksonen ja SEL:n Kuntonen: Suomen malliin leivottava tasa-arvoinen palkkapolitiikka

Fediverse-instanssi: Jaa linkki

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksosen ja Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntosen tunnot – viime aikoina kilpailukykysopimukseksi ristitystä – yhteiskuntasopimuksen neuvottelutuloksesta ovat yhtä kriittisiä.

SAK:n hallituksessa Asara-Laaksonen äänesti neuvottelujen jatkamisen puolesta. Kuntonen äänesti vastaan liittonsa hallituksen yksimielisen kannan mukaisesti.

Luottamus hallitukseen on ohuen langan varassa. Eikä suurempaa luottamusta nauti Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Kuntosen mukaan EK:n suhtautumisessa neuvotteluihin paistaa läpi, että kyse on pikemminkin kokoomuksen poliittisen edun kuin työnantajan kokonaisedun ajamisesta.

Hän toteaa liitollaan löytyvän luottamusta Elintarvikealan työnantajaliittoon. Liittojen väliset neuvottelut käydään aikanaan.

– Tiedämme hyvin, että ratkaisu määrittää isolta osin maailman, jossa mekin omaa sopimustoimintaamme teemme, Kuntonen toteaa.

Veronalennukset
hiertävät

Julkisen sektorin työpaikoille työmarkkinajärjestöjen neuvottelutulos oli ankea. Erityisen vahvaa epäoikeudenmukaisuuden tunnetta synnyttää lomarahojen 30 prosentin leikkaus. Asara-Laaksonen kuvaa tilannetta tuskalliseksi. Myös huoli mahdollisista leikkauksista ja työpaikkojen menetyksistä painaa.

– Pidämme todella tärkeänä, että lisäleikkaukset saadaan torpattua puhumattakaan siitä, että pitäisi saada työelämän uudistuksia, hän toteaa.

Sipilä ei ole kyennyt vakuuttamaan, että leikkauksia ei tehdä. Myös työnantajamaksujen siirtämisen työntekijöille kompensoivista verohelpotuksista ei ole varmuutta.

– Saattaa olla, että viime kädessä koko paketti ratkeaa, jos saadaan takuita veronalennusten toteuttamisesta, Asara-Laaksonen toteaa.

Veronalennukset eivät saa kuitenkaan johtaa palvelujen leikkaamiseen, Asara-Laaksonen painottaa. Alennukset tulee kohdistaa pienituloisille, ja verotuksen painopistettä on siirrettävä pääoma- ja osinkotuloihin.

Sekä Kuntonen että Asara-Laaksonen epäilevät neuvottelutuloksen lupaamien työpaikkojen syntymistä. Lyhyellä aikavälillä ne voivat lisätä työttömyyttä. Ratkaisu heikentää ostovoimaa.

Veronkevennyksillä on toinen puoli. Entä jos vastineeksi ei saada työpaikkoja, ja kevennykset johtavat julkisen sektorin lisäleikkauksiin?

Palkkasolidaarisuutta Suomen malliin

Suomen malli, joka yksinkertaistaen tarkoittaisi vientialojen määrittelevän palkkatason, on edelleenkin neuvottelupöydissä. Sipilä on korostanut Suomen mallin tärkeyttä. Sen odotetaan tuovan ennakoitavuutta palkkakehitykseen. Suomen mallissa huolestuttaa matalapalkka-alojen ja erilaisissa määrä- ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien asema.

– Käydään neuvottelut ja todetaan, että tässä on palkka-ankkuri. Sen toteuttamiseen valjastetaan työmarkkinasovittelija, Kuntonen toteaa.

Asara-Laaksosen mukaan Suomen malli, jossa tulee takapakkia samapalkkakehityksessä, ei käy. Ruotsissa malli on ollut vastatuulessa ja JHL:n sisarjärjestö Kommunal on irtautunut siitä juuri siksi, että se ei edistä palkkatasa-arvoa.

– Täytyy saada varmuus, että tasa-arvoista palkkapolitiikkaa voidaan edistää tämänkin puitteissa. On erittäin haasteellista rakentaa palkkapolitiikkaa, johon myös valtio ja työnantajat sitoutuvat. Tämä pitää olla ilman muuta Suomen mallin sisällä.