SAK tukee nollatuntisopimukset kieltävää kansalaisaloitetta ja toivoo eduskunnan hyväksyvän sitä koskevan lakialoitteen. Kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsiteltävänä. Valiokunta järjesti keskiviikkona sitä koskevan julkisen kuulemisen.
SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteisen puheenvuoron pitänyt SAK:n päälakimies Timo Koskinen arvosteli nollatuntisopimuksia työntekijän oikeusturvan ja oikeuksien rapauttamisesta.
– Työnantajat kiertävät nollatuntisopimuksilla muun muassa koeaikaa, sairauslomaa, työkyvyttömyyttä ja irtisanomissuojaa koskevia määräyksiä. Työajan voi aina tiputtaa nollaan, jos nollatuntityöntekijästä aiheutuu työnantajan mielestä ylimääräisiä lisäkustannuksia esimerkiksi sairausajan palkan tai irtisanomisajan vuoksi.
Koskisen mukaan nollatuntisopimus ei myöskään takaa palkansaajalle mitään vähimmäistuloa. Työntekijän on mahdotonta arvioida tulevia ansioitaan, jotka voivat muuttua yhtäkkiä ja perustelematta heikommiksi.
– Työkykyiset ja työhaluiset, nimellisesti työsuhteessa olevat ihmiset joutuvat turvautumaan muun muassa asumis- ja toimeentulotukeen, kun tarjotut tunnit eivät riitä elämiseen. Viime kädessä nollatyösuhteisten työntekijöiden hyväksikäytön kustannukset kaatuvat kuntien ja valtion piikkiin.
Yli 80 000 palkansaajaa nollasopimuksella
Nollatuntisopimuksissa työntekijälle ei ole määritelty mitään vähimmäistyöaikaa. Tilastokeskuksen viime vuoden maaliskuussa julkaisemien tietojen mukaan noin 83 000 palkansaajalla on tällainen sopimus.
Nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen mukaan viikoittainen työaika ei saisi alittaa 18 tuntia ilman perusteltua syytä. Perusteltuja syitä voisivat olla esimerkiksi opiskelu, lastenhoito tai osittainen vanhuuseläke.
– Lain voimaantulon jälkeenkin olisi siis aivan laillista solmia opiskelijatyöntekijän toivomuksesta alle 18 työtuntia viikossa sisältävä työsopimus, korosti Koskinen.
”Vähentäisi työsuhteista työtä”
Suomen Yrittäjien mukaan kansalaisaloitteen hyväksyminen ei lisäisi kokoaikatyön määrää. Jos työsopimuksen viikkotuntimääräksi säädettäisiin lailla vähintään 18 tuntia, yrittäjät pidentäisivät omaa työpäiväänsä tai lisäisivät muiden kuin nollatuntilaisten työaikaa. Myös vuokratyön käyttö lisääntyisi.
Tiedot käyvät ilmi Suomen Yrittäjien jäsenyrittäjilleen tekemästä kyselystä., johon vastasi 665 työnantajayrittäjää.
Hieman alle kolmanneksella kyselyyn vastanneista työnantajayrityksistä oli kyselyhetkellä työntekijöitä niin sanotulla nollatyösopimuksella. Alle 10 työntekijää työllistävissä yrityksissä nollatyösopimukset olivat käytössä hieman harvemmin kuin suuremmissa yrityksissä. Nollatyösopimukset olivat yleisimpiä palvelualoilla (37,5 %) ja kaupan alalla (33,3 %). Vähiten niitä käytettiin rakennustoiminnassa (22,7 %).
uutiskirje 
