– Myllerrystä myllerryksen perään, kaikki on epäselvää, huokaa ammattiliitto Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa.
Hän tarkoittaa sote- ja maakuntauudistusta, jonka yhteydessä yli 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollossa ja niiden tukipalveluissa työskentelevää palkansaajaa pannaan vaihtamaan työnantajaansa.
Jyty on Julkis- ja yksityisalojen STTK:lainen noin 55 000 jäsenen ammattiliitto. Liiton jäsenet työskentelevät pääosin kuntien ja kuntayhtymien talous-, hallinto- ja ICT-tehtävissä.
Sote-suunnitelmien mukaan uusiin maakuntiin ja niiden palveluyhtiöihin siirtyy varsinaisen sote-väen lisäksi henkilöstö, jonka töistä yli 50 prosenttia liittyy sote-tehtäviin.
– Ei ole tarkkaa tietoa kuinka suurta osaa tämä koskee meidän jäsenkunnassa, ehkä runsasta puolta.
Lounasmaan mukaan tukipalveluiden henkilöstön asema muutoksessa on täysin auki, niin kuntiin jäävän kuin maakuntiin ja palvelukeskuksiin siirrettävänkin henkilöstön osalta.
– Tässä on suuria kysymysmerkkejä ja myös uhkakuvia.
Lounasmaa arvioi, että pääosa Jytyn jäsenistä siirrettään maakuntien palvelukeskuksiin, joita perustetaan 4–6. Keskustason lisäksi 18 maakuntaan perustetaan toimipisteitä.
Muutosturvaa myllerrykseen
Lounasmaa pitää uudistuksen toteutusaikataulua epärealistisena. Sen mukaan kaiken tulee olla valmista vuoden 2019 alkuun mennessä.
– Meidän ihmiset elävät täydessä epävarmuudessa työnsä tulevaisuuden suhteen. Tukipalvelujen henkilöstön asema on vielä hankalampi kuin varsinaisen sote-henkilöstön.
Tilannetta hankaloittaa sekin, että suunnitelmat muuttuvat alituiseen. Pitävää maata ei suunnitelmien alle tunnu löytyvän.
Palkansaajajärjestöt haluavat henkilöstölle jonkinlaista muutosturvaa sote- ja maakuntauudistuksessa. Valtiovalta ja Kuntatyönantajat KT eivät ole asiasta innostuneet.
– Totuus on kuitenkin se, että jos suurta muutosta halutaan viedä järkevästi eteenpäin, niin henkilöstöllä pitää olla joku palvelusuhdeturva.
Lounasmaa ei usko, että kannattaa tavoitella samanlaista viiden vuoden palvelusuhdeturvaa kuin oli kuntaliitoksissa.
– Kun tulisi edes kahden vuoden turva. Ja sitouduttaisiin henkilöstön kouluttamiseen uusin tehtäviin.
Amerikan malliin?
Hallitus lisäsi sote- ja maakuntauudistuksen vaikeusastetta asettamalla julkisesti tuotetuille sote-palveluille yhtiöittämisvelvoitteen.
– Tämä ei ollut hyvä uutinen. Yhtiöittämiseen suhtaudutaan suurella varauksella varmaan kaikissa palkansaajajärjestöissä. Tästä tulee myllerrystä myllerryksen perään.
Lounasmaata arveluttaa, mihin uudistus on maata viemässä. Onko tien päässä sosiaali- ja terveyspalvelujen Amerikan malli, kun ensin julkinen sektori rapautetaan kilpailun tieltä?
– Mielestäni uudistuksessa olisi pitänyt vahvistaa julkista sektoria, eikä tehdä sen toimintaa vaikeammaksi.
Lounasmaan mukaan liiton jäsenet ovat pysyneet rauhallisina, koska hermoilu ei hyödytä mitään. Hän arvelee, että tilanne voi muuttua, kun kunnissa ja kuntayhtymissä käynnistyvät isot yt-neuvottelut ja jos työpaikat alkavat olla vaarassa.
uutiskirje 
