Koulukiusatut kertaavat kokemaansa elokuvassa Valkoinen raivo

Arto Halosen elokuva Valkoinen raivo (2015) on taiten dramatisoitu dokumentti. Se kertoo koulukiusatun epätavanomaisen tarinan.

Lauri-nimisen päähenkilön suojaamiseksi häntä ei nähdä elokuvassa. Lauri on nykyisin arvostettu tutkija, joka vierailee ulkomaita myöten luennoimassa aggressioista ja väkivaltaisesta käytöksestä.

Laurin ääni toimii kertojana. Reilun tunnin kuluessa hän käy avoimesti läpi elämänkaartaan lapsuudesta keski-ikäiseen (kuten vaikuttaa) nykypäiväänsä. Tiukka subjektin näkökulma on nimenomaan tässä yhteydessä erittäin toimiva.

Lauri menetti 9-vuotiaana ihailemansa isän auto-onnettomuudessa. Pian tapauksen jälkeen hän meni uuteen kouluun, sen ajan eliittikouluun. Alkoi kiusaaminen.

Lukiossa fyysinen kiusaaminen siirtyi paljolti verbaaliselle tasolle. Armeijasta tuli kesken palvelun vapautus, alkutuntuma yliopiston maailmaan takkuili: Lauri antaa akateemisesta sivistyneistöstä vähemmän mairittelevan kuvan.

Kaiken kuultavan perusteella Lauria voi luonnehtia suureksi selviytyjäksi, jonka tarina on hyvin poikkeuksellinen. Yksilöpsykologisista, sosiaalisista ja tapakulttuurisista puolista hahmottuu kiinnostavia kombinaatioita.

Lauri on lähtöisin varakkaasta kodista, hän on koko kouluaikansa kympin oppilas, jolla on kyky älyllistää kokemansa nöyryytykset. Se ei kuitenkaan riitä, ja näin hän päätyy käsitykseen valkoisesta raivosta. Eikä vain omin neuvoin, mukaan mahtuvat vuosikausien terapiaistunnot.

Laurin mielestä valkoinen raivo ei ole (vastapainoksi mustalle) hetkellistä kiihtymystä, vaan enemmänkin vääryyden sisäistä, analyyttista tutkailua. Pahimmillaan se on ”rauhallisen murhaajan tie”. Tältä pohjalta tehdään rinnastuksia kouluampumisiin Suomessa ja Yhdysvalloissa.

Viittaus Anders Breivikiin on kiintoisa: varmaankin moni meistä on kiinnittänyt huomiota joukkosurmaajan vahamaisiin kasvoihin.

Nuoret nähdään rohkeasti omana itsenään Sanna Reinumagin käsikirjoittamassa ja toimittamassa sympaattisessa dokumentissa Kiusatut – tarinoita selviytymisestä (2016). Se on kuvattu pääosin Tampereella Messin pajassa.

Opinto-ohjaaja Outi Johansson kertoo, että ujot, arat ja erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa pelkäävät nuoret ohjataan Pajaan pääosin toisen asteen oppilaitoksista ja mielenterveystoimiston kautta. Outi myös sanoo, että vasta täällä ymmärtää, miten vakava ongelma koulukiusaaminen onkaan.

Toisen erilaisuus ei oikeuta hänen kolhimistaan, mutta kiusaajapuolella asia nähdään tietysti toisin. Pajan nuorten puheet ovat hyvä muistutus siitä, miten huolestuttaville taajuuksille pelin säännöt voivat ulottua, mitä tulee yhteisesti elettävään ihmisyyteen. Pajalla tavataan Elsa, Moona ja Kata, Helsingissä Raision poika, hiphopin fyysisyydestä potkua elämäänsä saanut tanssija Kimmo Korpela. Hän antaa lopuksi neuvon sille, joka tuntee itsensä kiusatuksi: tee asialle jotain.

Mutta mutta: kuten tässäkin kuullaan, kynnys tilanteen purkamiseksi voi olla korkea, ei vähiten pelon ja häpeän tuntemusten takia. Kiusattu nuori on syvästi haavoitettu, minäkuvaa on revitty, ja se vaikuttaa ihmissuhteisiin laajemminkin.

Kaikesta huolimatta Elsa valaa uskoa kohtalotovereihinsa. Toivon mukaan aika parantaa haavat, tosin ei ilman omaa ponnistelua. Ja kuten Moona toteaa, ilman Kuningasidea-bändiä hän ei olisi selvinnyt.

Dokumenttiprojekti: Valkoinen raivo.

TV1 ma klo 21.30. Areena 30 päivää.

Kiusatut – tarinoita selviytymisestä.

TV1 ti klo 20.00. Areena 30 päivää.