Vasemmistoliitto kokoontuu kesäkuussa puoluekokoukseen, jonka myötä puolue uudistuu väkisinkin. Puheenjohtaja vaihtuu, mutta tärkeämpää kokouksessa on käydä puhdistava keskustelu menneestä ja ottaa rohkeita askeleita uusien ideoiden löytämiseksi.
Vasemmisto on syntynyt olosuhteessa, jossa valta on ollut vain harvoilla. 1900-luvun alun Suomessa vain seitsemällä prosentilla (säädyt) oli mahdollisuus äänestää edustajia senaattiin. Maksettuihin äyreihin perustuva äänioikeus jatkui kunnissa vielä pitkään.
Keskustelu sosialismista on ilokseni virinnyt viime aikoina. Mielestäni oikeistolaisten meihin lyömäaseena käyttämän sanan hyssyttely on pelkuruutta, ei hyvä viestintästrategia. Silti ymmärrän myös niitä, jotka kavahtavat mustamaalattuja ismejä ja prolelarppaamista luokkasotineen ja punaisine lippuineen.
Jos vasemmiston historiallisen tavoitteen ja sosialismin perusajatuksen tiivistää yleisesti hyväksyttävään myytävissä olevaan pakettiin, pitäisi mielestäni puhua enemmän kansanvallasta ja demokratiasta.
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on jo, mutta vasemmistolla jäi tämä kansanvallan kehittämistehtävä kesken. Saimme valtaa ja muutuimme osaksi valtarakenteita ylläpitäviä voimia. Edustuksellisuuden verhon taakse on ollut helppo piiloutua.
Itseään ylläpitävät valtarakenteet ovat johtaneet siihen, että demokratiajunan suunta on kääntynyt takaisin kohti harvainvaltaa. Varsinkin talouspolitiikan keskeinen ongelma on, että tärkeimmät päätökset tehdään areenoilla, joissa kenenkään ei tarvitse nauttia kansan luottamusta.
Puoluekokous antaa meille mahdollisuuden ottaa demokratiapoliittinen aloitteellisuus takaisin. Meidän on edelleen pyrittävä lisäämään suoraa kansanvaltaa kaikilla päätöksenteon tasoilla. Tärkeintä on aloittaa katsomalla peiliin.
Vaatimukset paremmasta jäsendemokratiasta on helppo kuitata sanomalla ”olemmehan tehneet sitä ja olemmehan tehneet tätä”. Vaatimus itsessään koliseekin usein tyhjyyttään. Mutta onko mitään muuta keinoa lisätä jäsenien vaikutusmahdollisuuksia puolueessa, kuin mahdollistamalla heidän päätöksentekonsa puoluekokouksien välillä?
Nykytilanteessa jäsen voi vaikuttaa puolueen toimintaan pyrkimällä luottamustehtäviin. Mitä valtakunnallisemmaksi mennään, sitä vaikeammaksi vaikuttaminen on tehty.
Luottamustehtävien kautta vaikuttaminen ei kohtele jäseniä tasapuolisesti. Kaikilla meillä ei ole voimia, aikaa tai uskallusta. Vaikuttamismahdollisuutta ei tulisi siltikään jättää pyrkimisen varaan.
Ainoa suora keino jäsenelle vaikuttaa on äänestää edustajasta puoluekokoukseen joka kolmas vuosi. Jos siis äänestys päätetään järjestää.
Pyrkimisen ja silloin tällöin puoluekokousehdokkaan äänestämisen lisäksi jäsenelle jää jäsenkyselyihin vastaaminen, vetoaminen, valittaminen ja kritiikki – tämä joidenkin lanseeraama ”nilkoille potkiminen”. Näin on syntynyt vastakkainasettelu ”puolue-eliitin” ja ”nilkoille potkijoiden” välille.
Vasemmistoliitolla on nyt huikea paikka. Lisäämällä jäsenistön suoraa mahdollisuutta vaikuttaa puoluekokouksien välillä ja linjaamalla suorien kansan- ja jäsenäänestyksien puolesta, palaamme takaisin juurille, mutta samalla katsomme aloitteellisina tulevaisuuteen. Vasemmiston on ulotettava demokratisoinnin vaatimus aina ay-liikkeestä taloyhtiöihin ja valtakunnanpolitiikkaan.
Ensi askel on luoda sääntöihin mahdollisuus jäsenäänestysaloitteelle. Vamos-verkoston aloitteessa kymmenellä prosentilla jäsenistä olisi mahdollisuus vaatia jäsenäänestystä. Nykyisin jäsenäänestys järjestetään vain jos kolmannes piireistä tai puolet puoluevaltuuston jäsenistä näin vaatii. Jäsenäänestyksen järjestämiskynnys on liian korkea ja yksittäisen jäsenen ulottumattomissa.
Pidemmällä tähtäimellä suunta on jo selvä. Väistyvä puheenjohtaja Arhinmäki sen on jo linjannut näillä sanoilla: ”Suoraa demokratiaa pitää kehittää kaikilla tasoilla. Vasemmiston mielestä yhdistyslakia olisi uudistettava niin, että jatkossa voisi järjestää myös sitovia jäsenäänestyksiä. Samoin kansanäänestykset niin kunta- kuin valtakunnantasolla pitäisi voida järjestää sitovina jäsenäänestyksinä.”
Puheenjohtajan linjauksen mukaisesti vasemmistoliiton on huomioitava tämä linja tavoiteohjelmassaan. Meidän on kirkastettava tämä ajatus, luotava strategia ja ryhdyttävä edistämään tavoitetta toden teolla.