STTK:n pääekonomisti Ralf Sundin mukaan työmarkkinajärjestöt ansaitsevat tunnustusta kilpailukykysopimuksesta. Ne hoitivat oman tonttinsa.
– Työmarkkinasopimus vaikuttaa omalta osaltaan siihen, että pitkään jatkunut Suomen talouden luvattoman heikko kehitys voisi kääntyä.
Sund muistuttaa, ettei työmarkkinoilla voi, eikä pidäkään ratkaista kaikkia valtakunnan asioita. Siellä tehtyjen ratkaisujen vaikutus on aina rajallinen.
– Työmarkkinoilla kuitenkin syntyy valmista, vaikka aikaa vierähti. No, sotea on nyt veivattu ainakin viisi vuotta.
Sund muistuttaa, että aikaisemmin työmarkkinajärjestöt neuvottelivat merkittävän eläkeuudistuksen.
– Ottamatta nyt kantaa kilpailukykysopimuksen sisältöön, näyttää siltä, että työmarkkinajärjestöt ovat ainoa merkittävät sektori, joka kykenee tonttinsa hoitamaan.
Järjestöt hallituksen tukena
Sipilän hallitus, kuten sen edeltäjätkin hakevat työmarkkinoilta tukea omalle talouspolitiikalleen. Kun talouden toimintaympäristö näyttää usvaiselta, työmarkkinaratkaisuista halutaan saada yksi kulmakivi epävarmaan ympäristöön.
Siksi hallitukset ovat valmiita laittamaan panoksia työmarkkinaratkaisujen onnistumiseksi.
– Työmarkkinajärjestöissä kyllä tiedetään, että tämä myös on osa poliittista peliä, jolla hallitus osoittaa kykyään hallita. Työmarkkinajärjestöt eivät kuitenkaan voi piitata siitä, kuka kerää poliittiset pisteet. Niiden pitää ajatella jäsenistön parasta.
– Jäsenistön jokapäiväistä leipää ei voi laittaa poliittisen valtapelinpelin panokseksi. Siihen meillä ei ole mandaattia.
Puhdasoppisuudesta pulmia
Sundin mukaan kilpailukykysopimus helpottaa hallituksen taivalta, mutta ei välttämättä ilman ongelmia.
– Kun tehdään työmarkkinasopimus, niin myös hallitus joutuu luopumaan joistakin tavoitteistaan. Se voi aiheuttaa eripuraa hallituksen sisällä.
Lyhyellä tähtäimellä sopimus ei Sundin mukaan vie eteenpäin kaikkia hallituksen asettamia tavoitteita.
– Pelkään pahoin, että veronalennuksen seurauksena saattavat alkaa keskustelut leikkauksista. Se voi aiheuttaa ongelmia myös hallituksen sisällä.
Sund pitää työmarkkinasopimusta valtiontalouden kannalta miinusmerkkisenä, joskaan ei kalliina.
– Jos puhdasoppinen kameralismi on hallituksen piirissä tiukkaa, niin seurauksena voi olla koviakin leikkauksia. Kokoomuksessahan tätä kameralismia harrastetaan ja heidän puhdasoppisuudestaan voi tulla ongelmia.
Ekonomistien konsensusarvioissa vuotta 2017 on pidetty talouden kannalta kriittisenä. Positiiviset työllisyysvaikutukset eivät vielä paljoa näy.
– Jos hallituksen hermo kestää vuoden 2017 yli, niin aurinko saattaa paistaa vuonna 2018 ja varsinkin 2019.
uutiskirje 
