Viikon kysymys
UP/Birgitta Suorsa
Heinäkuussa salama on iskenyt noin 50 000 kertaa, kun normaali lukema on 60 000 maasalamaa. Silti sähköt ovat menneet paikoin poikki pahimmillaan useiksi tunneiksi.
Kestääkö sähkönsiirron runkoverkko ukkosia, kunnonhallintapäällikkö Mikko Jalonen kantaverkkoyhtiö Fingridistä?
– Kestää. Jos salama iskee voimajohtoon, sen jännite kytkeytyy automaattisesti pois päältä, jotta salamaniskun aiheuttama vika ehtii poistua. Virta palautuu ns. pikajälleenkytkennällä alle sekunnin kuluttua. Jos pikajälleenkytkentä ei syystä tai toisesta poista vikaa, johto kytkeytyy uudelleen jännitteettömäksi ja jännite palautuu noin kahden minuutin kuluttua. Puhumme ukkoshäiriöistä. Niitä on yleensä vuodessa muutamasta kymmenestä reiluun sataan.
– Joskus salama voi rikkoa laitteita, esimerkiksi eristimen tai sähköasemalaitteita. Silloin korjaus kestää muutamasta tunnista ylöspäin. Usein sähkö saadaan siksi aikaa siirrettyä vaihtoehtoista reittiä.
Miksi sähköt kuitenkin häviävät kotitalouksilta?
– Paikalliset jakeluyhtiöt siirtävät sähköä pienasiakkaille keski- ja pienjänniteverkoissa, joissa johtokadut ovat usein hyvin kapeat. Lähellä olevat puut voivat kaatua linjojen päälle.
Eikö puita koskaan kaadu kantaverkon linjojen päälle?
– Se on aika harvinaista, karkeasti arvioiden tällaista on tapahtunut joka toinen vuosi. Kantaverkon johtokadut ovat reilusti leveämpiä kuin jakeluyhtiöiden johtokadut, joten ne eivät ole yhtä alttiita myrskyille.
Fingrid raivaa kesällä etenkin Itä-Suomessa ja länsirannikolla puustoa pois runkolinjan johtoaukeilta. Kuinka usein hakkuita ja latvomisia tehdään?
– Samalla johdolla 4 – 8 vuoden välein.
Voiko myrskytuuli rikkoa kantaverkkoa?
– Oikein kovat myrskyt voivat rikkoa rakenteita, pylväitäkin, jos niissä on jokin piilevä vika. Se on äärimmäisen harvinaista. Rakenteet on mitoitettu kestämään myrskytuulet. Viime vuosina enemmän ongelmia ovat aiheuttaneet ulkopuolisten törmäykset pylväsrakenteisiin. Esimerkiksi maataloudessa koneiden koko on kasvanut, toisinaan ne katkaisevat pylväitä tukevat harusvaijerit.
Millaisia ongelmia kantaverkossa on talvella?
– Joinakin talvina virtajohtimien päällä kulkeviin ukkosjohtimiin saattaa kertyä huurrekuormaa, jolloin ukkosjohtimet voivat tuulessa osua virtajohtimiin. Jos tällainen vika pääsee tapahtumaan, puhutaan alle sekunnin sähkökatkoksista. Usein huurre putoaa, kun ukkosjohdin koskee virtajohtoon.
Suomi on mukana yhteispohjoismaisessa sähköverkossa. Vaikuttavatko muiden häiriöt Suomessa sähkönsaantiin?
– Riippuu häiriön vakavuudesta. Yksittäiset häiriöt eivät vaikuta. Suurhäiriöllä on vaikutuksia naapurinmaihin, mutta ne ovat erittäin harvinaisia. Yksittäisen rajasiirtoyhteyden vioittuessa sähkö siirtyy toista kautta. Tarvittaessa käynnistetään varavoimalaitoksia.
Juttua päivitetty kello 12.16 Fingridiltä tulleiden täsmennysten jälkeen.
uutiskirje 
