Intiaanit loistavat poissaolollaan sekä kouluopetuksen sisällössä että sen suunnittelussa Latinalaisen Amerikan maissa, sanoo tutkija Loreto Jara Educación 2020 -järjestöstä.
Intiaanien oikeuksien ja kulttuurin huomioiminen opetuksessa kuuluu virallisiin tavoitteisiin, mutta monesti se jää sanahelinäksi, vahvistaa chileläisen Tirúan kunnan pormestari Adolfo Millabur. Kunta sijaitsee eteläisellä La Araucanían alueella, jossa asuu lähes puolet Chilen suurimmasta alkuperäiskansasta, mapuche-intiaaneista.
Millabur ja hänen kahdeksan sisarustaan joutuivat taivaltamaan jalan 30 kilometrin koulumatkan kotikylästään El Malosta.
Millabur ei muista, miten oppi lukemaan, ja hänellä oli vaikeuksia allekirjoittaa papereita tultuaan valituksi kunnan pormestariksi 28-vuotiaana vuonna 1996.
Koulusta tasa-arvoa
Oikeus koulutukseen nostettiin tänä vuonna teemaksi maailman alkuperäiskansojen päivänä 9. elokuuta, koska se nähdään keinona voittaa intiaaneja yhä piinaavat köyhyys ja syrjintä.
Latinalaisessa Amerikassa asuu 45 miljoonaa alkuperäiskansoihin kuuluvaa, ja he muodostavat reilut kahdeksan prosenttia väestöstä. Intiaanien prosenttiosuus on suurin Boliviassa (62), Guatemalassa (41), Perussa (24) ja Meksikossa (15).
YK:n talouskomission selvitys vuodelta 2014 kertoo, että Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueella elää kaikkiaan 826 alkuperäiskansan edustajia.
Brasilian vajaa miljoona intiaania muodostavat vain 0,5 prosenttia väestöstä, mutta he jakautuvat 305 kansaan. Kansat ovat monilukuisia myös Kolumbiassa (102), Perussa (85) ja Meksikossa (78).
Suurimpia ryhmiä ovat ketsuat, nahuat, aymarat, mayat, yucatecot, ki’chet ja mapuchet.
Kieli avain kulttuuriin
Tutkija Jaran mukaan alkuperäiskansojen omat kasvatusperiaatteet eroavat koulujärjestelmän käytännöistä ja näiden yhdistäminen vaatisi kumpaakin kulttuuria tuntevia opettajia.
Chilessä laki edellyttää, että jos vähintään viidennes oppilaista kuuluu alkuperäiskansoihin, opetus on järjestettävä kaksikielisenä. La Araucanían alueella toimii 845 koulua, joissa neljän ensimmäisen vuoden opetus tapahtuu mapudungunin kielellä, kertoo kaksikielisestä opetuksesta vastaava opetusviranomainen María Díaz Coliñir.
Hänen mukaansa ohjelma ei takaa, että kaikki lapset oppivat kunnolla kansansa kielen, mutta se vahvistaa merkittävästi heidän omanarvontuntoaan.
Jaran mielestä mallia pitäisi soveltaa kaikkialla Latinalaisessa Amerikassa.
– Kaikki lähtee kielestä, joka edustaa intiaanien maailmankäsitystä. Jokaisen kansan kulttuurinen rikkaus piilee kielen takana, hän vakuuttaa.
uutiskirje 
