Matalapalkkatyön edistäminen vaikuttaa olevan oikeiston tuorein tavoite. Vaikka suurella vaivalla synnytetyn kilpailukykysopimuksen muste ei ole ehtinyt vielä kuivua, on kesän aikana kuultu useita ääniä työntekijöiden työehtoihin kohdistuvien uusien heikennysten puolesta.
Suomen yrittäjät ehdotti yleissitovuudesta luopumista muutoin kuin vähimmäispalkan osalta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä ehdotti sunnuntailisästä luopumista.
Valtiosihteeri Martti Hetemäki ilmoitti Helsingin Sanomissa, että suomalaisten on hyväksyttävä palkkaerojen kasvu työllisyyden parantamiseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö haluaa työllistää ihmisiä työehtosopimuksia alemmilla palkoilla ja on linjannut, että ”ajatus siitä, että ihminen saa toimeentulonsa sekä työstä että sosiaaliturvasta, eikä pelkästään sosiaaliturvasta, olisi syytä saada Suomessakin läpi”.
Vaatimuksissa matalapalkkatyön lisäämisestä on kyse puhtaasti politiikasta.
Vaatimuksissa matalapalkkatyön lisäämisestä on kyse puhtaasti politiikasta. Mitään tieteellistä yhteyttä suurten palkkaerojen ja korkean työllisyyden välillä ei ole. Sen sijaan löytyy tutkimustietoa siitä, että tuloerojen kasvaminen ja eriarvoisuuden lisääntyminen on haitallista talouskasvulle ja hyvinvoinnille.
Tämän lisäksi matalapalkkatyötä tehdään jo vuoden 2016 Suomessa. Pääkaupunkiseudulla asumisen hinta on muodostunut ongelmaksi, sillä matalapalkka-alojen tuloilla ei pysty maksamaan ylikorkeita vuokria. Puheissa matalapalkkatyön lisäämisestä ei ole kyse mistään muusta kuin ideologiasta ja pyrkimyksestä siirtää vastuu palkanmaksusta työnantajilta valtiolle.
Monet ovat viime aikoina kommentoineet matalapalkkatyötä kohtaan esitettyä kritiikkiä sillä, että perustulo johtaisi samanlaiseen tilanteeseen, jossa vastuu palkanmaksusta siirtyy valtiolle. Mitään tällaista automaattista yhteyttä ei ole. Vasemmisto on toistuvasti painottanut, että on keskeistä saada ammattiyhdistysliike perustulovaatimuksen taakse. Mikäli perustuloaloite annetaan vain oikeistolle, käytetään perustuloa varmasti keinona lisätä matalapalkkatyötä.
Perustulo on lupaus sosiaaliturvasta, joka vastaisi työn muuttuneeseen luonteeseen ja karsisi nykyjärjestelmän epäinhimillistä byrokratiaa. Perustulon vaikutukset riippuvat kuitenkin ratkaisevasti sen ehdoista. Riittävän suuruinen perustulo parantaisi erityisesti pienituloisten toimeentuloa ja työn ehtoja, kun taas liian pieni perustulo heikentäisi työehtoja nykyistäkin sosiaaliturvaa tehokkaammin.
Vasemmisto haluaa perustulon rinnalla luonnollisesti säilyttää työehtosopimusten yleissitovuuden ja kriminalisoida alipalkkauksen. Sen lisäksi puolue on ehdottanut lakisääteisen kymmenen euron minimituntipalkan käyttöönottoa.
Esitetty huoli halpatyön sementoitumisesta perustulon avulla on vakava ja aiheellinen. Vastaus tähän ei kuitenkaan voi olla vanhentuneeseen sosiaaliturvajärjestelmään takertuminen, vaan työskentely riittävän perustulon ja työehtojen puolesta.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.
lehti 