Noin kaksi tuhatta ihmistä on kuollut taistelussa huumeita vastaan Filippiinien presidentin Rodrigo Duterten virkaanastumisen jälkeen.
Filippiinien poliisin mukaan poliisi on surmannut todistetusti 897 ihmistä huumeisiin liittyen.
– Aikooko hän tappaa kaikki, tutkija Bonn Juego äimistelee presidentin toimia.
Istuva presidentti haluaisi Filippiineille seremoniallisen presidentin.
Duterte aloitti presidenttinä 30. kesäkuuta. Poliisin lisäksi surmia tekevät esimerkiksi toisiaan tappavat huumekauppiaat.
Presidentin hallinnon mukaan Filippiineillä on 1,3 miljoonaa huumeidenkäyttäjää. Duterte on puhunut jopa kolmesta miljoonasta huumeidenkäyttäjästä. Filippiineillä asuu noin sata miljoonaa ihmistä.
Filippiiniläinen Juego toimii tutkijana Jyväskylän yliopistossa. Hän on koulutukseltaan talouspolitiikan tohtori. Juego on tutkinut monenlaisia aiheita, kuten ihmisoikeuksia, rikollisuutta ja julkista hallintoa.
Korkein oikeus ei hyväksy
Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan monilla surmatuilla ei ole ollut tekemistä huumekaupan kanssa. Duterte on sanonut, ettei hän välitä ihmisoikeuksista; hän käytti kovia keinoja rikollisuuden kitkemiseen jo ollessaan Davaon kaupungin pormestarina.
– Jos käytössä on vasara, kaikki näyttää naulalta. Jos Duterten päätyökalu on poliisi, kaikki sosioekonomiset ongelmat näyttävät rikollisuudelta, Juego vertaa.
Duterte nimesi puheessaan 158 korkea-arvoista huumeisiin sekaantunutta henkilöä, muun muassa pormestareita ja tuomareita. Osa heistä on ilmoittautunut viranomaisille.
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Maria Lourdes Sereno moitti Dutertea tuomarien nimien mainitsemisesta. Lourdesin mukaan vain oikeudella on oikeus arvioida tuomareita.
Lourdesin kommentin jälkeen Duterte uhkasi julistaa poikkeuslait, jos oikeuslaitos puuttuu asiaan. Elokuussa senaatti alkoi tutkia poliisin ja armeijan toimia.
Duterte on jotain muuta
Juegon mukaan presidentti voi onnistua huumeiden vastaisessa taistelussa muilla keinoin.
– Hänen sosioekonomisia ongelmia ratkaisevan ammattitaitoisen ryhmän pitää ottaa tärkein rooli ja tehdä Duterten lupaamat sosiaaliset muutokset.
Juegon mukaan Duterte valittiin presidentiksi, koska kansa halusi muutosta. Korruptoituneen diktaattorin Ferdinand Marcosin vuonna 1986 päättyneen kauden jälkeen Filippiineillä on kokeiltu liberaalia demokratiaa. Monet presidentit Marcosin jälkeen on yhdistetty kavalluksiin ja lahjuksiin.
– Nyt kokeillaan jotain muuta.
Pieni määrä perheitä hallitsee lähes kaikkea varallisuutta maassa. Noin 40–80 prosenttia kansanedustajista on kytköksissä poliittisiin dynastioihin.
Voi lopettaa etuajassa
Juegon mielestä länsimainen media antaa Dutertesta yksioikoisen ja liioittelevan kuvan.
Filippiineillä elää väkivallan kulttuuri
Duterte haluaa jakaa valtaa nykyistä enemmän alueille. Hän on todennut voivansa päättää presidenttikautensa ennen vuotta 2022, jos federalismi toteutuu. Presidentin mielestä vallan jakaminen alueille tasoittaa alueiden välisiä eroja ja vähentää kapinointia ja konflikteja.
Nykyään vain Mindanaon autonomisella muslimialueella on itsehallinto. Alue on osa Mindanaon saariryhmää.
Istuva presidentti haluaisi Filippiineille seremoniallisen presidentin. Nyt presidentin valtaoikeudet ovat suuret.
Duterte haluaa ympäristöministeriön käyvän uudelleen läpi Mindanaolla käynnissä olevat alkuperäisväestöltä maita vieneet kaivoshankkeet. Lumad-alkuperäis-väestölle rekisteröidään oikeus perintömaihinsa.
Presidentin mielestä koko maan pitää hyötyä kansantalouden kasvusta. Duterte aikoo jakaa käteistukia vähävaraisimmille, tukea perhesuunnittelua ja panostaa muun muassa infrastruktuuriin, terveydenhoitoon, koulutukseen, innovaatioihin, luovuuden kannustamiseen, veronkannon tehostamiseen sekä maaseudun yritystoiminnan ja turismin kehittämiseen.
Duterte on on luvannut edistää rauhaa maan kapinallisryhmien kanssa. Presidentin hallinto aloitti elokuussa rauhanneuvottelut kommunistien kanssa Norjassa. Duterte haluaa kuitenkin hävittää turisteja kidnappaavan Abu Sayyaf -ryhmän.
Presidentti on pyytänyt senaatilta kahden vuoden poikkeuslupaa liikenteen ongelmien ratkaisemiseksi.
Duterten mielestä hänen edeltäjänsä presidentti Benigno Aquino III:n lupaus kasvihuonekaasujen vähentämisestä ei kuitenkaan ole realistinen. Teollistuminen on ympäristötavoitteita tärkeämpää.
Tasapainottelua ulkopolitiikassa
Monet Filippiinien presidentit ovat suhtautuneet myönteisesti Kiinaan, mutta Aquino III oli Kiina-vastainen ja Yhdysvallat-myönteinen.
Duterte yrittää tasapainotella Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä edistääkseen Filippiineille tärkeitä alueellista tasapainoa ja taloudellista kehitystä. Yhdysvallat on Filippiineille tärkeä sotilaallinen tuki.
– Duterten hallinto haluaa Kiinalta investointeja infrastruktuurin kehittämiseksi, Juego sanoo.
Haagissa sijaitseva pysyvä välitystuomioistuin ratkaisi heinäkuussa Filippiinien ja Kiinan välisen aluekiistan Filippiinien hyväksi. Kiina ilmoitti etukäteen, ettei päätös sido sitä.
Filippiinien ulkoministeri Perfecto Yasay sanoo Filippiinien olevan sitoutunut kiistojen rauhanomaiseen ratkaisuun.
Teloitukset voivat palata
Duterte haluaa palauttaa kuolemanrangaistuksen. Filippiinit poisti kuolemanrangaistuksen vuonna 2006.
Juegon mukaan poliittiset voimasuhteet mahdollistavat palauttamisen. Tutkija miettii hetken, ryhtyykö Duterte hakemaan kuolemanrangaistuksen palauttamista.
– Pidän hieman todennäköisempänä, että aikoo.
Juego muistuttaa huumesodan ja kuolemanrangaistuksen kohdalla Filippiinien ja vaikkapa Suomen eroista.
– Filippiineillä elää väkivallan kulttuuri.
uutiskirje 
