Arkkipiispa Kari Mäkinen on huolissaan pakolaisten tilanteesta ja kovenevasta pakolaispolitiikasta Euroopassa. Hän nosti asian esiin avatessaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon EU-neuvottelukunnan kokouksen maanantaina.
Mäkisen mukaan kovasta pakolaispolitiikasta on tullut osa eurooppalaista ja suomalaista arkipäivää.
– Eurooppa ja Suomi työntävät tarkoituksellisesti, valtioiden tietoisin linjauksin, vastuun pakolaisista rajojensa ulkopuolelle. Vielä vuotta aiemmin suomalainen yhteiskunta osoitti eettisen vahvuutensa ja toimivuutensa pakolaisten vastaanottamisessa.
Perheenyhdistämisen helpottaminen olisi Mäkisen mukaan ensiarvoisen tärkeää paitsi inhimillisyyden myös kotoutumisen ja radikalisoitumisen ehkäisyn kannalta.
Mäkinen sanoi pelkäävänsä yhteiskunnan yhteisen eettisen perustan puolesta. Hän muistutti, että eurooppalaisessa 1900-luvun historiassa on pelottavia esimerkkejä siitä, kun eri ihmisiin aletaan suhtautua heidän taustansa takia lähtökohtaisesti eri tavoin.
– Yhteiskunnan eettistä vahvuutta voi arvioida sen perusteella, miten se suhtautuu marginaalissa ja haavoittuvassa asemassa oleviin. Halutaanko heidät ottaa mukaan vai nähdäänkö heissä uhka ja taakka, jota tulee kontrolloida?
Pakolaiset tarvitsevat turvallisia reittejä
Kovia pakolaislinjauksia ja lainsäädännön kiristyksiä on perusteltu taloudellisilla tekijöillä, turvallisuusuhkien eliminoimisella ja vetovoimatekijöiden poistamisella.
– Rivien välissä ja väliin riveilläkin huokuu ajatus, että turvaa hakevat ovat talouden, turvallisuuden ja yhteiskunnan toimivuuden uhka. Tuen sijasta korostuu epäluulo ja kontrolli. Haastavan tilanteen keskellä jyrkentyvistä asenteista tulee kuin hiipien yleisesti hyväksyttyjä, Mäkinen sanoi.
Eurooppalaiset kirkot ovat kantaneet erityistä huolta siitä, että turvaa tarvitsevilla olisi turvallisia reittejä Eurooppaan. Myös Mäkinen näkee asian tärkeänä.
– Humanitaarisen viisumin käyttöönotto voisi mahdollistaa liikkumisen salakuljetusliiketoiminnasta riippumatta. Mikä estää sen käyttöönoton? Olisiko se käytettävissä myös perheenyhdistämisen yhteydessä? hän kysyi.
Perheenyhdistämisen helpottaminen olisi Mäkisen mukaan ensiarvoisen tärkeää paitsi inhimillisyyden myös kotoutumisen ja radikalisoitumisen ehkäisyn kannalta. Pakolaiskiintiön nostaminen olisi hänen mukaansa puolestaan tervetullut merkki siitä, että haastavassa tilanteessa halutaan kantaa vastuu kaikkein heikoimmassa asemassa olevista.