Ikääntyneet ihmiset kokevat vahvasti, että heitä ei kuunnella eikä arvosteta. Peräti kolme ikääntynyttä neljästä kokee tulevansa kohdelluksi toisen luokan kansalaisena. Lähes yhtä moni tunnistaa syrjintää.
Suurimpia harminaiheita ovat eläkkeiden pienuus ja taloudelliset ongelmat. Joka neljäs eläkeläinen saa alle tuhat euroa eläkettä. Toimeentulohuolien rinnalle nousevat myös sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus, riittämättömyys ja korkea hinta.
Joka toinen ikääntynyt ei usko, että eläkejärjestelmä tarjoaa kymmenen vuoden kuluttua tarpeeksi kattavan tuen eläkeläisille.
Ikääntyneet kokevat olevansa kuitenkin varsin onnellisia.
Tiedot selviävät Eläkeläisliittojen etujärjestön EETU ry:n jäsenjärjestöjen TNS Gallupilla teettämä Huomisen kynnyksellä 2016 -kyselystä.
Eläkeläiset leimautuvat kulueräksi
Tänä vuonna EETUn puheenjohtajana toimivan, Eläkeläiset ry:n puheenjohtajan Martti Korhosen mukaan yksi syy kokemukseen arvostuksen puutteesta on keskusteluilmapiiri.
– Ikäihmiset leimataan oman edun tavoittelijoiksi ja itsekkäiksi. Kuitenkin ongelma on eläkeläisköyhyys. Köyhyysrajalla ja sen alla elää merkittävä osa eläkkeellä olevista.
Samaan aikaan toteutetun, väestöön kohdistuneen tutkimuksen perusteella myös nuoremmat pitävät ikään kohdistuvaa syrjintää faktana.
Heidänkin mielestään ikäihmisiä kohdellaan usein ikään kuin toisen luokan kansalaisina ja jopa kulueränä.
Kelaan luotetaan, hallitukseen ei
Eläkeläiset pitävät Kansaneläkelaitosta luotettavimpana tahona eläkeasioissa. Selkeä enemmistö kyselyyn osallistuneista sanoo luottavansa Kelaan eläkeasioissa erittäin tai melko paljon.
Kelaan kohdentuu selvästi enemmän luottamusta kuin mihinkään muuhun seitsemään kohteeseen. Eläketurvakeskuksen, työeläkevakuutusyhtiöiden sekä eläkeläisjärjestöjen nauttima luottamus on kohtuullista.
Vähiten luotetaan eläkeasioissa työnantajaan. Vain noin viidennes luottaa eduskuntaan, hallitukseen tai palkansaajajärjestöihin.
- Luottamuspuola johtuu liian monien lupausten pettämisestä. Eikä esimerkiksi kiky-sopimuspöydissä ollut eläkeläisten edustusta, vaikka päätökset koskevat heitäkin.
Hyvin toimeentulevat muita tyytyväisempiä
Työelämässä ylempinä toimihenkilöinä tai johtavassa asemassa työskennelleet ovat keskimääräistä tyytyväisempiä. Myös korkea koulutustaso viittaa samaan.
– Näihin ryhmiin kuuluvat ovat keskimääräistä tyytyväisempiä elämäänsä yleensä ja kokevat pystyvänsä vaikuttamaan siihen enemmän kuin ikääntyneet keskimäärin, toteaa Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja, EETUn sihteeri Hannu Partanen.
– Toisaalta paremmassa taloudellisessa asemassakin olevat tuntevat joutuvansa syrjityksi ikänsä vuoksi, Partanen jatkaa.
Hänen mielestään ei riitä, että eläkeläisjärjestöt yrittävät pitää huolta eläkkeensaajien taloudellisesta tilanteesta.
– Varttuneiden ääni on saatava nykyistä paremmin kuuluviin, Partanen toteaa.
Ikääntyneet kokevat kuitenkin olevansa varsin onnellisia. Moni heistä ajattelee pystyvänsä vaikuttamaan elämänsä kulkuun ja pitää taloudellista tilannettaan kohtalaisena.
Lähes joka toista eläkeläistä kiinnostaa työ
Melkein joka toinen voisi työskennellä vanhuuseläkkeellä ollessaan. Etenkin osa-aikatyö kiinnostaa.
Vain viisi prosenttia haluaisi tehdä kokopäivätyötä. Työ kiinnostaa etenkin korkeasti koulutettuja sekä johtajina tai ylempinä toimihenkilöinä työskennelleitä. Myös yrittäjänä toimineet kävisivät mielellään osa- aikatyössä eläkkeelläkin.
Eniten työteko maistuisi niille, jotka ovat vielä työelämässä. Enemmistö alle 65-vuotiaista haluaisi käydä työssä vielä eläkkeelläkin.
Huomisen kynnyksellä 2016 -kyselyyn vastasi huhti–toukokuussa 1 109 henkilöä 55–84-vuotiaasta väestöstä.
uutiskirje 
