KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Kommentti: Viekö hallitus läpi sote-uudistuksen valuviatkin?

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.).

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.). Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) luonnehtii soten toteutumista epämääräisesti.

Sirpa Puhakka
5.10.2016 11.30

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) järjesti eilen tiedotustilaisuuden maakuntakierroksensa päätteeksi Helsingissä. Ylen mukaan Rehula ei vastannut suoraan kysymykseen, että onko täysin varmaa, että sote-palapeli on jonain päivänä jokaista palaa myöten kasassa.

Sote-uudistuksen palaset ovat pöydällä ja niitä sovitetaan yhteen. Kysymys onnistumisesta on hyvä, sillä sote-lakeihin sisältyy iso joukko epävarmuuksia.

Rehulan pakeneminen prosessin taakse herättää kysymyksen, että onko hallitus itsekään varma sote-uudistuksen toteutumisesta määräaikaan mennessä.

Onko hallitus itsekään varma sote-uudistuksen toteutumisesta määräaikaan mennessä.

Laaja lakipaketti on lausuntokierroksella. Varmasti Rehulankin korviin on kantautunut epäilyjä, ettei sote-uudistuksen vastaanotto etene kunnissa kuin Strömsössä.

Sote-uudistuksen pitäisi tulla voimaan vuonna 2019. Loppurutistusta joudutaan tekemään eduskunnassa kovan aikataulupaineen alla.

Sote-palvelujen integraatio uhkaa jäädä torsoksi

Yksi keskeisimmistä tavoitteista, sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio, uhkaa vesittyä. Uudet maakunnat joutuvat kylmiltään useiden palveluntuottajien viidakkoon.

Perinteinen hallinnollinen ohjaus muuttuu markkinoilla tapahtuvaksi. Jatkossa on myös omistaja- ja sopimusohjausta.

Valinnanvapaus, monien tuottajien markkinat ja julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoite luovat viidakon, jossa potilaan hoitoketjun järjellinen ohjaus saattaa olla mahdotonta.

Hoitoketjujen pitäisi toimia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen välillä sekä joka suuntaan.

Onnistunut hoitoketjun ohjaus edellyttäisi potilastietojen kulkemista julkisten, yksityisten veroparatiisiyhtiöiden ja kolmannen sektorin tuottajien kesken. Ei ole aivan helppoa saada potilaan tietosuojan takaavaan järjestelmään näitä kaikkia toimijoita.

Oman lisänsä tuo myös pääosin kuntien vastuulle jäävät hyvinvointipalvelut, jotka pitäisi nivoa yhteen maakuntien järjestämisvastuulla oleviin palveluihin.

Integraation toteutuminen on kiinni onnistuneesta ohjauksesta. Monimutkaisen järjestelmän uhri saattaakin olla terveydenhuollon potilas tai sosiaalipalvelujen monisairas asiakas, joka tarvitsee useita palveluja.

Yhteen vaivaan apua hakevat, hyvän koulutuksen ja kohtuullista toimeentuloa nauttivat pärjäävät, kuten tähänkin asti.

Maakuntien itsehallinto jää valtion taskuun

Eduskunnan päätöksenteossa ei ole vähäisin ongelma maakuntien roolin sääntely. Maakuntien tulisi olla itsehallinnollisia alueita, mutta samaan aikaan valtiolla on lakiesitysten mukaan vahva ote maakuntien toimintaan, jopa käytännön ratkaisuihin.

Maakunnille ei myönnetä verotusoikeutta, vaan rahoitus tulee valtiolta. Tätä varten kunnilta leikataan tasaleikkurilla 12,30 prosenttiyksiköllä. Tämä on ongelmallista kuntien kannalta, joilla on laaja itsemääräämisoikeus.

Nyt valtio saneleekin verotuksen tasoa, sillä kunnat eivät voisi siirtymäajan kuluessa nostaa veroastettaan kuin poikkeustapauksissa.

Kuntien taloudellinen liikkumavara supistuu. Joissain kunnissa velkojen suhteellinen osuus kasvaa, ja hankaloittaa muun muassa lainanottoa.

Maakuntiin syntyy demokratiavaje heti kättelyssä

Maakunnille valitaan vaaleilla valtuustot, mutta näiden päättäjien asema valtion vahvan puuttumisen vuoksi on rajallinen.

Heillä ei ole budjettivaltaa, koska valtio määrittelee sote-budjettien suuruuden. Vaaleilla valittavat luottamushenkilöt eivät voi olla myöskään maakuntien sote-yritysten hallinnossa. Niihin valitaan asiantuntijoita.

Eri maakunnille on tulossa erilainen järjestämisvastuu ja siten eriasteinen määräysvalta palveluiden järjestämiseen. Maakunta ei voi vaikuttaa keskitettäviin palveluihin, niiden tuottamistapaan eikä kustannuksiin. Valta siirtyy sille maakunnalle, joka järjestää keskitetyt palvelut.

Maakunnat muodostavat viisi yhteistyöaluetta, joissa on 3 – 4 maakuntaa. Ne laativat sitovan yhteistyösopimuksen, mutta valtio voi pistää näppinsä väliin jopa operatiivisessa toiminnassa tai päätöksenteossa.

Valtio voi puuttua muun muassa palvelurakenteeseen, investointeihin ja tiedonhallinnon ohjaukseen. Tämä on maakunnille suunnitellun itsehallinnon näkökulmasta ongelma. Vielä suurempi ongelma se on maakuntien toimintakyvyn kannalta.

Jättimäiset omaisuusjärjestelyt närästävät

Kunnissa herättää aivan varmasti närää suunnitellut omaisuusjärjestelyt, jos ne toteutuvat alustavien suunnitelmien mukaan. Tarkennuksia odotetaan syksyn kuluessa.

Kuntien omistukseen jäävät nykyiset ”seinät” eli kiinteistöt, joissa nyt tarjotaan kuntalaisille palveluja. Sen sijaan kuntayhtymien koko omaisuus ja kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille.

Siirtymäaikana maakunnat vuokraavat kuntien kiinteistöjä. Keskittymisen myötä kiinteistöjä jää väistämättä tyhjilleen. Vastuu näistä kiinteistöistä ei ole selkeä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
03

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään