Murrosvaihetta kokevassa EU:ssa ei ole menossa liittovaltiokehitys. Pikemminkin voidaan puhua uudesta hallitustenvälisyyden ajasta.
Talouskriisi on tutkijatohtori Timo Miettisen mukaan sekoittanut EU:n instituutioiden valtasuhteita. Asioita ratkotaan yhä enemmän hallitusten välillä. Tämä on ongelma pienille maille, kuten Suomelle. Hallitusten välisessä diplomatiassa suurten jäsenmaiden ääni korostuu.
Lisäksi Miettinen näkee ongelmaksi, että hallitustenvälisyyden korostuessa EU tulee riippuvaisemmaksi yksittäisten maiden sisäpoliittisesta kehityksestä.
Miettinen kertoi näkemyksiään keskiviikkona eduskunnan suuren valiokunnan järjestämässä julkisessa kuulemisessa, jossa käsiteltiin muutoksia EU:n toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia Suomen asemaan.
Valtaa Euroopan keskuspankille
Miettinen näkee myös toimeenpanevien elinten vahvistuneen.
Eurokriisin pitkittyessä Euroopan keskuspankki nousi keskeiseen asemaan. EU:n uusi talousohjausjärjestelmä toi EU:n komissiolle lisää valtaa velka- ja alijäämäkriteerien valvonnassa.
Miettinen huomauttaa, että eurokriisi on kuitenkin vahvistanut ennen kaikkea hallitustenvälisen yhteistyön roolia. Esimerkiksi vakausmekanismin säännöt takaavat, ettei pelastuspaketeista tehdä päätöksiä ilman suurten maiden hyväksyntää.
Suuret maat heiluttavat tahtipuikkoa myös Kreikan kolmannen lainaohjelman valvonnassa, joka on jäänyt pitkälti euromaiden varaa.
Talouskriisi syönyt luottamusta
Usein toistetun näkemyksen mukaan talouskriisi ja pakolaiskriisi ovat kasvattaneet epäluottamusta unionia kohtaan. Miettinen pitää näkemystä yksipuolisena.
Kansalaisten luottamus on heikentynyt enemmän kansallisiin instituutioihin kuin EU:hun, käy ilmi unioniin liittyviä asenteita mittaavasta eurobarometrista.
Miettisen johtopäätös on, ettei EU:ta kohtaan tunnettu epäluottamus ole erotettavissa omaksi ilmiökseen. Kyse on hänen mukaansa heikkoon talouskehitykseen liittyvästä epäluottamuksesta politiikkaan, joka iskee yhtä lailla EU:hun kuin kansalliseen politiikkaan.
”Ulkokehä” syntymässä
Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela katsoi, ettei hallitustenvälisyyden korostuminen sulje pois integraation syventämistä. Integraatiota voi kehittää myös hallitustenvälisillä päätöksillä.
Integraation eritahtinen kehitys on Jokelan mukaan vakiintunut ja tullut hyväksytyksi viimeistään Britannian Brexit-äänestyksen myötä.
Pohdittavaksi tulee Britannian uusi EU-suhde. Se saattaa Jokelan mukaan johtaa EU:n ”ulkokehän” syntymiseen.
Ulkokehän muodostuminen olisi merkittävä muutos integraatioprosessissa ja uusi väylä kiinnittyä EU-rakenteisiin. Samanlaista voitaisiin Jokelan mukaan tarjota myös Norjalle ja muille ETA-maille sekä myöhemmin esimerkiksi Turkilla ja Ukrainalle.
Juttua korjattu 17.10.2016. Juha Jokelan titteli on Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja ei Ulkopoliittisen instituutin johtaja kuten jutussa virheellisesti väitettiin.
lehti 