Heinäkuussa 2014 malesialainen matkustajakone MH-17 ammuttiin alas Ukrainan yllä. Tähän megarikokseen syylliseksi epäiltyjä on ollut kaksi: Venäjän tukemat Itä-Ukrainan kapinalliset ja jokin Ukrainan armeijan enemmän tai vähemmän kuriton osasto.
Syyskuun lopulla rikosta tutkinut eri maiden edustajista muodostettu tutkintaryhmä julkaisi väliaikaisen raporttinsa. Julkisuudessa raportti on yleisesti tulkittu rikoksen lopulliseksi ratkaisuksi: Venäjän tukemat separatistit ovat syyllisiä. On kuitenkin monia syitä pitää raporttia epäluotettavana.
Jos murhasta epäiltäisiin kahta ihmistä ja toinen heistä osallistuisi rikoksen tutkintaan, harva pitäisi tutkinnan johtopäätöstä luotettavana. MH-17:n alasampumista on selvitetty juuri näin: Ukrainan tiedustelupalvelulla oli keskeinen rooli raportin laadinnassa. Lisäksi muut tutkijat olivat antaneet Ukrainalle oikeuden estää sellaisen aineiston julkaisemisen, jonka se haluaa salata.
Maailmanpalolla ei ole voittajia.
Paljon huomiota on kiinnitetty siihen, että tutkijaryhmä on suomalaistenkin avustamana tullut siihen tulokseen, että kone ammuttiin alas venäläisellä BUK-ohjuksella. Useimmilta uutisoijilta on kuitenkin jäänyt huomaamatta se, että Ukrainan armeijalla on näitä ohjuksia kuten muutakin venäläistä sotakalustoa.
Samaten on painotettu sitä, että tutkijoiden mukaan ohjus ammuttiin kapinallisten hallitsemalta alueelta. Tällöin kuvitellaan, että Itä-Ukrainan sodassa olisi jokin selvä rintama, jonka yli on vaikea kulkea.
Kuitenkin tutkijoiden oma aineisto osoittaa, että Ukrainan armeija saattoi tuohon aikaan kulkea varsin vapaasti monilla virallisesti kapinallisten hallussa olevilla alueilla.
Todisteena ohjuksen kuljettamisesta Venäjältä kapinallisille pidetään monia videopätkiä ja siepattuja puhelinkeskusteluja. Nämä ovat kuitenkin hyvin monitulkintaisia, eikä ole lainkaan selvää, että ne liittyvät BUK-ohjuksen kuljettamiseen, kuten tapausta tarkkaan seurannut tunnettu yhdysvaltalainen tutkiva journalisti Robert Parry toteaa.
En kirjoita näitä huomioita siksi, että olisin moniin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneen Venäjän hallinnon tai Putinin puolella meneillään olevassa konfliktissa. Kirjoitan siksi, että olen elämän puolella sotaa vastaan. Maailman pahuuden vierittäminen yksipuolisesti Venäjän niskaan antaa oikeutuksen sotaan, jota monet lännen johtajat näyttävät haluavan.
Aseellinen konflikti Venäjän kanssa johtaisi enemmin tai myöhemmin ydinaseilla käytävään maailmansotaan. Tällä maailmanpalolla ei ole voittajia.
Olli Tammilehto
Fiskars
uutiskirje 
