SAK julkisti perjantaiaamuna ehdotuksensa aikuisten koulutuksen uudistamiseksi. Ehdotuksista yksi on oppivelvollisuusiän jatkaminen nuorten aikuisten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
– Peruskoulu on Suomessa kaikille pakollinen. Sen jälkeen mahdollisuuksia on useita, kuten lukio tai ammattikoulu. Joka vuosi kuitenkin noin 10 000 nuorta jää peruskoulun varaan, huomauttaa SAK:n koulutuspäällikkö Mikko Koskinen.
Koskinen tähdentää, että oppivelvollisuusiän nostaminen ja nuorisotakuun vahvistaminen eivät yksinään riitä torjumaan syrjäytymistä.
Pelkän perusasteen varassa 16–64-vuotiaista oli toissa vuonna yli 620 000. Töissä heistä kävi alle puolet.
– Matalasti koulutettujen on vaikeaa saada töitä. Kolmessakymmenessä on hävinnyt noin puoli miljoonaa työpaikkaa, joiden tekijältä ei vaadita tutkintoa.
– Useimmilla matalasti koulutetuilla on myös puutteelliset luku-, lasku- ja digitaidot. EU:ssa on jo ymmärretty heikkojen perustaitojen johtavan syrjäytymiseen, mutta Suomi tulee asiassa vaarallisella tavalla jälkijunassa. On hyvä, että sisäministeri Paula Risikko on nyt nostanut syrjäytymisen yhdeksi sisäisistä turvallisuusuhkista, koska nämä 600 000 aikuista tarvitsevat koulutusta pikaisesti, SAK:n Koskinen huomauttaa.
Opiskelu työn ohessa helpommaksi
SAK helpottaisi aikuisten opiskelua työn ohessa tai työttömänä ja perustaisi esimerkiksi avoimen yliopiston tapaan toimivia avoimia ammattiopistoja.
Perustaitotakuu tavoittelisi puolestaan niitä 600 000 aikuista, joilla on vaikeuksia lukea, laskea tai käyttää digitaalisia laitteita.
Sijoittamalla aikuisten ammatilliseen koulutukseen hallitus voisi SAK:n laskelmien mukaan parhaimmillaan ylittää työllisyystavoitteensa.
– Jos perustutkinnon suorittaneiden työllisyysaste olisi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden tasolla, työllisyysaste ylittäisi 72 prosenttia. Töissä olisi 146 000 ihmistä nykyistä enemmän.
lehti 