Vuoden vaihteessa muistellaan suuria uutisia, tapahtumia, ja muistetaan vähän pienempiäkin. Tehdään uudenvuodenlupauksia.
Vuodenvaihde on rajapyykki, mutta maailma jatkaa entistä menoaan. Sodat, pakolaisten hätä, ympäristönmuutos ja epäoikeudenmukaisuus eivät katoa mihinkään.
Edelleenkin ihmisiä hukkuu Välimereen etsiessään uuden elämän alkua. Edelleenkin käydään unohdettuja sotia eri puolilla maailmaa. Vuosi 2016 jätti jälkeensä entistä enemmän ratkaisemattomia asioita.
Näinä klikkijournalismin kukoistuksen ja someraivon aikoina, jolloin tiedon merkitys on kyseenalaistettu, on entistä tärkeämpää taistella oikean tiedon puolesta.
Epävarmuus Euroopassa kasvoi brittien päädyttyä Brexitiin, republikaanien Donald Trumpin tultua valituksi USA:n presidentiksi ja oikeistopopulismin saatua näistä käyttövoimaa.
Sota Syyriassa jatkuu, eikä loppua näy Lähi-idän konflikteille. Eurooppa on varpaillaan ja varustautuu uutta ”pakolaistulvaa” vastaan ikään kuin luonnonilmiö uhkaisi Eurooppaa. Pakotteista huolimatta Venäjä jatkaa Krimin miehittämistä.
Demokratia ei ole rikki, mutta sitä uhataan. Demokratian kriisi syveni vuonna 2016 eri puolilla Eurooppaa.
Unkarissa ja Puolassa demokraattisesti valittu hallinto tekee parhaansa demokratian, ihmisoikeuksien ja sananvapauden nitistämiseksi.
Euroopan unioni, jonka piti vahvistaa rauhaa ja demokratiaa, katsoo voimattomana vieressä. Se ei ole kyennyt puuttumaan Syyrian sotaan. Vielä raskauttavampaa on, että jäsenmaissa demokratiaa ajetaan alas.
Nykyistä Unkaria tuskin hyväksyttäisiin Euroopan unioniin. Tosin Turkin esimerkki osoittaa toisin: maan kanssa jatketaan neuvotteluja unionin jäsenyydestä huolimatta törkeistä ihmisoikeusloukkauksista ja aikeista palauttaa kuolemantuomio.
Tämä tapahtuu vastineeksi siitä, että Turkki ottaa vastaan sotaa Eurooppaan pakenevia ihmisiä ala-arvoisiin olosuhteisiin pakolaisleireille.
Myös Puola on Unkarin tiellä demokraattisten oikeuksien rajoittamisessa. Toivoa antavat tavalliset puolalaiset, jotka lähtivät kaduille joukoittain ensin vastustamaan naisten oikeuksia polkevaa aborttilakia ja myöhemmin puolustamaan sananvapautta.
Puolalaiset lähtivät vastavirtaan myös 1980-luvun alussa perustaessaan Solidaarisuus-liikkeen.
Ikäviin asioihin ei tule alistua. Vuonna 2017 kuuttakymmentä vuottaan juhlivan Kansan Uutisten vahvuus on ollut koko historiansa ajan se, että kerromme mitä maailmassa tapahtuu.
Saamme paljon kiitosta taustoittavista, ajassa ja tapahtumissa kiinni olevista ulkomaan jutuistamme. Meillä on onni, että hyvä maineemme on huomattu. Moni haluaa kirjoittaa Kansan Uutisiin.
Näinä klikkijournalismin kukoistuksen ja someraivon aikoina, jolloin tiedon merkitys on kyseenalaistettu, on entistä tärkeämpää taistella oikean tiedon puolesta.
Toisaalla tässä lehdessä tutkija Oula Silvennoinen sanoo, että oikean tiedon puolesta kannattaa taistella, vaikka sen taistelun häviäisikin. Olen samaa mieltä.
Kansan Uutiset juhlii työn merkeissä lukijoidensa kanssa sekä lehden 60-vuotistaivalta että sata vuotta täyttävää Suomea.
Kohotetaan malja oikealle tiedolle, analyyttiselle journalismille ja oikeudenmukaisemmalle maailmalle.
uutiskirje 