Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset, Euroopan unionin päästökauppa, ilmastolle ystävälliseksi ylistetty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seuraavaa lämpenemistä.
Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.
Biohiili on ilmastokamppailuun räätälöity muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä eli puuhiilestä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä, joka on paahdettu sellaiseksi että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.
Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilenvaraston.
Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen varaston eli nielun. Se kumoaa fossiilivoimaloiden, teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä.
Biohiilen mahdollisuudet oivallettiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Maaperätutkijat selittivät Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden vanhojen Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden.
Tumma maa on peräisin intiaaneilta. He alkoivat tehdä puuhiiltä peltojensa maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää. Intiaanien hiili on säilynyt Amazonin peltomaassa hajoamatta parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä nytkin, tutkijat päättelivät.
Nykyajan biohiili valmistetaan energiapuun hakkeesta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa, etevissä retorteissa.
Sisään tulevasta massasta puolet voi muuntaa biohiileksi. Toinen puoli massaa kaasuuntuu. Puhdistettuna kaasun voi lisätä maakaasuverkkoomme tai sen voi jalostaa autoihin käyväksi biokaasuksi.
Biohiili jauhetaan ja kynnetään peltoon maanparannuskalkin tavoin. Maatila pitäisi biohiilen lisäyksestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella maajussi osallistuisi EU-pörssin päästökauppaan.
Rahavirta olisi eri suuntaan kuin fossiilienergian voimaloilla. Kun voimalat maksavat päästöistään ilmastosakkoa, maajussi kuittaisi biohiilen lisäyksestään ilmastotuloa. Tonnista maaperään lisättyä alkuainehiiltä maksettaisiin 2017 tammikuun loppupuolen hinnoilla kaksikymmentä euroa.
Biohiilen muokkaamista maaperään on tutkittu etenkin Yhdysvalloissa ja Australiassa, 2010-luvulla myös Suomessa, Helsingin yliopiston Viikissä. Biohiilen suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehitysmaissa, missä eroosion riivaamia köyhiä peltoja riittää.
Biokaasun ja biohiilen parivaljakko torjuu ilmastonmuutosta kahdella tapaa. Biokaasu vähentää hiilidioksidin jokapäiväisiä päästöjä, kun fossiilisen maakaasun poltto vähenee.
Biohiili puolestaan nielee ilmakehään jo eri polttoaineista joutunutta hiilidioksidia. Koko maapallon mittakaavassa käytettynä hiilen nieluilla voi lopulta kääntää ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.
Maajussi saisi biohiilen peltonielustaan ilmastotuloa. Metsäjussi hyötyisi myös. Metsätalouden kannattavuus kohenee, kun biohiiltoon menevän pienpuun menekki kasvaa. Biohiiltämöiden kehittämiseen Suomella olisi annettavaksi tietotaitoa, kehitysmaihin asti.
Veli Pohjonen
Kuusamo
uutiskirje 
