Pääseekö duunari työnantajan kustantamaan koulutukseen?

SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila, pääsevätkö duunarit työnantajan kustantamaan koulutukseen yhtä lailla kuin toimihenkilöt?

– Eivät pääse. Duunareille koulutus osuu harvemmin.

– Mitä korkeampi koulutus ja asema hierarkiassa henkilöllä on, sitä enemmän hänen koulutukseensa satsataan. Se koskee sekä koulutuksen määrää ja hintaa.

Yhteiskunnan tukipanokset pitää suunnata sellaisille, jotka katsovat nenäänsä pidemmälle.

– Duunaritasolla koulutus on usein täsmäräätälöityä johonkin asiaan ja sidoksissa nimenomaiseen työtehtävään.

Onko asiassa tapahtunut muutosta?

– Duunaritason koulutus näyttää jopa vähentyneen. Vielä kaksi vuotta siten joka toinen osallistui koulutukseen, nyt kaksi viidestä.

– Se on hieman traagista. Oletusarvohan on, että tuottavuutta kasvatetaan koulutuksella, mutta tosiasiassa koulutus vähenee. Koulutus osuu yhä harvemmalle ja se on lyhytaikaisempaa.

Onko julkisten ja yksityisten alojen välillä eroja?

– Julkisella puolella henkilöstökoulutus on yleisempää. Usein pätevyysvaatimukset edellyttävät jatkuvaa koulutusta ja osaamisen ylläpitämistä, esimerkiksi hoitotyössä.

– Toisaalta teollisuudessa työvälineiden ja työmenetelmien muutokset pakottavat satsaamaan osaamisen ylläpitämiseen.

Mitä koulutuksen tasaisemmalle jakautumiselle voitaisiin tehdä, jos katsotaan koulutusta tarvittavan kaikilla työelämän tasoilla?

– Jos työnantaja ei lisää koko henkilöstön koulutusta, voitaisiin luopua työnantajan verovähennyksestä ja koulutuskorvauksesta.

– Yhteiskunnan tukipanokset pitää suunnata sellaisille, jotka katsovat nenäänsä pidemmälle.

Miten työntekijöiden osaamisen päivittämistä pitäisi edistää työpaikoilla?

– Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmat pitää saada kaikille työpaikoille. Työnantajan pitää sitoutua henkilöstöön, koska henkilöstökin haluaa sitoutua työpaikkaan.

Tarvitsevatko pienet ja keskisuuret yritykset tukea henkilöstökoulutukseen?

– Pk-yrityksissä yhdenkin ihmisen poissaolo koulutuksen vuoksi on isompi asia kuin isoissa yrityksissä. Osaamisen päivittäminen ja vieläpä ajoissa on kuitenkin usein pk-yrityksen elinehto.

– Pk-yritykset tarvitsevat henkilöstökoulutuksen rahoittamiseen uuden mallin. Valtio voisi maksaa kuluista puolet ja yritykset toisen puolen.