Yhtäkkiä tiet hajosivat ja savikoilla junaraiteet routivat mutkalle. Tällainen kuva tuntuu olevan liikenneministeriöllä ja yleisessä keskustelussa. Todellisuudessa päätiet ovat nyt paremmassa kunnossa kuin koskaan. Tämä johtuu siitä, että maaöljyn halvetessa ja päällysteen uusinnan tehostuessa oli mahdollista saada halvalla päällysteet kuntoon. Pohjanmaan radan perustusten uusiminen on saatu tehdyksi, ja junat kulkevat sillä nyt täysillä. Ongelmia on tullut vain kiskojen ja junien pakkasvaurioista.
Tästä voi ajatella, että Suomen eduskunnassa ei olla perillä todellisesta tilanteesta. Heidän pitäisi perehtyä teiden kuntoon oikeasti. Lisäksi nykyisessä liikennepolitiikassa paha silmä voisi nähdä sen, että bisnespariskunta Juha Sipilä ja Anne Berner näki orastavan liiketoiminnan tieliikenteen kaappauksessa. Bernerin piti äkkiä loikata kokoomuksesta keskustaan. Tästä on sitten loikkapolitiikka jatkunut. Koko homman maksajiksi on kaavailtu pitkämatkaista autoilua eli harvaan asutun maan pitkämatkaisia työntekijöitä.
Tulevaisuuden utopiat voivat loppua siihen, että liikenteen olisi kuljettava pääasiassa sähköllä. Kaikki tuntuvat pitävän päivänselvänä, että sähkö tulee töpselin reiästä. Ensin pitää ratkaista, mistä sähköä todella saadaan. On perusteltua olettaa, että sähköliikenteen toimivuuden takuuksi pitää olla vakaata virtaa, ja sitä saadaan ydinvoimasta. Siinä mielessä hallituksen tulisi pitää huolta, että Hanhikiven voimalan rakentaminen pysyy aikataulussa.
Eelis Pulkkinen
Ylitornio
uutiskirje 
