Pintaa syvemmältä
Somalian presidentinvaalien alla mediat puhuivat maailman korruptoituneimman maan läpeensä korruptoituneista vaaleista. New York Timesin mukaan presidentinvaalia edeltäneissä parlamenttivaaleissa oli käytetty yli 20 miljoonaa dollaria äänten ostamiseen.
Viime kuussa pidetyssä presidentinvaalissa pistettiin ilmeisesti vielä paremmaksi. Rahaa tuli ainakin Turkista, Arabiemiraateista, Saudi-Arabiasta ja Etiopiasta, joilla kaikilla oli omat ehdokkaansa presidentiksi. Myös Yhdysvalloilla ja Britannialla oli omat suosikkinsa.
Somalian ongelmien ratkaiseminen kestää ainakin 20 vuotta.
Useimmat somalialaiset tiesivät, että eniten rahaa pisti likoon istuva presidentti Hassan Sheikh Mohamud, joka sai vaaliavustusta Turkista, Etiopiasta ja todennäköisesti myös valtion kassasta.
Äänten ostamista helpotti omaperäinen vaaliprosessi, jossa klaanijohtajien nimittämät 14 000 valitsijamiestä valitsivat parlamentin alahuoneen jäsenet omien klaaniensa keskuudesta. Ylähuoneen jäsenet valittiin osavaltioiden parlamenteissa.
Parlamentin alahuoneen ja ylähuoneen jäsenet valitsivat yhdessä uuden presidentin.
Terroristijärjestö al-Shabaabin yhä jatkuvien iskujen vuoksi yleisten vaalien järjestäminen ei ollut Somaliassa vielä mahdollista.
Presidentinvaalin alla kansanedustajia ja senaattoreita kiellettiin tuomasta suuria rahasummia tai matkapuhelimia äänestyspaikalle Mogadishun lentokentällä sijaitsevaan lentokonehalliin. Kiellolla pyrittiin välttämään viime hetken huutokauppaäänestystä suorassa tv-lähetyksessä.
Yllätys oli lopulta melkoinen, kun presidentinvaalin ylivoimaiseksi voittajaksi selvisi Mohamed Abdullahi Farmajo, jota pidettiin kaikkein vähiten korruptoituneena ehdokkaana.
Lähes koko aikuisikänsä Yhdysvalloissa asunut Farmajo oli vielä pari viikkoa sitten New Yorkin osavaltion liikennelaitoksen palkkalistoilla vähemmistöjen oikeuksista vastaavana virkamiehenä Buffalon haarakonttorissa. Viime viikolla hän aloitti uuden työnsä Somalian presidenttinä.
Olin itse Kismayon kaupungissa Somaliassa, kun presidenttiä valittiin maan pääkaupungin Mogadishun lentokentällä. Kun vaalitulos varmistui, ihmiset lähtivät kaduille juhlimaan. Sotilaat tyhjensivät panoslippaansa tulittamalla ilmaan minuuttien ajan.
Farmajo oli kansan suosikkiehdokas yli klaanirajojen. Hänen kannatuksensa oli erityisen suurta nuorten, naisten, sotilaiden sekä ulkomailla eri puolilla maailmaa asuvien somalialaisten keskuudessa.
Farmajo kuuluu darood-klaaniperheeseen ja sen marehan-klaaniin, kuten diktaattori Mohamed Siad Barre, joka hallitsi Somaliaa vuoteen 1991 asti ennen kuin maa ajautui sisällissotaan. Myös Mogadishussa tuhannet ihmiset juhlivat kaduilla uutta presidenttiä, vaikka suurin osa kaupungin asukkaista kuuluu kilpailevan hawiye-klaaniperheen klaaneihin.
Farmajon suosio johtuu hänen lyhyestä pääministerikaudestaan vuosina 2010–2011. Silloinen presidentti Sharif Sheikh Ahmed värväsi Farmajon pääministeriksi Buffalon liikennelaitoksesta tavattuaan hänet vain kerran aikaisemmin vieraillessaan New Yorkissa YK:n yleiskokouksessa.
Pääministerinä Farmajo pyrki kitkemään korruptiota. Hän vähensi ministerien määrää 39:stä 18:aan ja kielsi heiltä ylimääräiset ulkomaanmatkat ilman pääministerin hyväksyntää. Sotilaille maksettiin ensimmäisen kerran palkkaa, sillä seurauksella että al-Shabaabin joukot onnistuttiin ajamaan pois Mogadishusta.
Klaaniriitoja soviteltiin, ja perustuslain valmistelu käynnistettiin. Uudessa budjetissa työntekijöiden palkanmaksu asetettiin etusijalle.
Kahdeksan kuukauden pääministerikauden jälkeen Farmajo kuitenkin erosi tehtävästään rauhoittaakseen presidentin ja parlamentin puhemiehen välistä valtataistelua. Hän palasi Buffaloon vaimonsa ja neljän lapsensa luo ja jatkoi työtään liikennelaitoksen virkamiehenä.
Somalialaiset lähtivät kaduille osoittamaan mieltä suositun pääministerin puolesta Somalian kaupungeissa sekä ulkomailla Yhdysvalloista Tukholmaan.
Uudelle presidentille asetetut odotukset ovat suuret. Somalian suurimpia haasteita ovat turvallisuustilanne, korruptio, työttömyys, puutteelliset terveyspalvelut ja ulkomaiden sekaantuminen maan sisäisiin asioihin. Lisäksi kuivuus uhkaa johtaa maaseudulla nälänhätään.
Farmajo on luvannut ensi töikseen taistella korruptiota vastaan. Hän yrittää saada al-Shabaabin itsemurhaiskut loppumaan tarjoamalla armahdusta rivitaistelijoille ja maksamalla armeijan sotilaille ja poliisille yli vuoden palkkarästit.
Presidentti haluaa myös aloittaa neuvottelut Afrikan unionin sotilaiden poistumiseksi maasta lähivuosina. Erityisesti naapurimaat Etiopia ja Kenia ovat käyttäneet sotilaallista läsnäoloaan syynä puuttua Somalian sisäpolitiikkaan.
Virkaanastujaispuheessaan viime viikolla Farmajo toivoi somalialaisilta kärsivällisyyttä: ”Somalian ongelmat johtuvat yli 20 vuotta kestäneestä konfliktista. Ongelmien ratkaiseminen kestää ainakin toiset 20 vuotta”.
uutiskirje 