Suomen metsistä on enää jäljellä 0,6 prosenttia arktista Lappia lukuun ottamatta. Biotalouden nimissä sellupohjaisia biotuotetehtaita syntyy nyt kuin sieniä sateella.
Metsä Groupin 1,2 miljardin tehdas käynnistyy Äänekoskella kesän lopulla. Suuria sellukattiloita kaavaillaan Kemijärvelle, Kuopioon, Paltamoon ja Haapajärvelle. Maailman suurinta havusellutehdasta suunnitteleva Finnpulp ei ole paljastanut edes mahdollisia kumppaneitaan. Tehdas käyttäisi eniten puuta, 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Myös puunpolttolaitoksia suunnitellaan.
Kiinalainen Kaidi on rynnimässä Kemiin valmistamaan biodieseliä ja bensiiniä puusta. Bensiinin jatkaminen biopolttoaineella on suurinta huijausta, koska haasteena on kaikista polttomoottoreista luopuminen.
Suomen nykyinen biotalousbuumi – yli kuuden miljardin investoinnit puuhun – kestävää kehitystäkö?
Entäpä jos puu menettää päästölaskennassa asemansa nollapäästöisenä? Joutavatko jätti-investointien kannattavuuslaskelmat pusikkoon?
Esimerkiksi kiinalaisen Kaidin Kemiin suunnittelema biojalostamo olisi yksi maailman suurimmista hiilidioksidin tupruttajista: 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Kuitenkin biojalostamo välttyy päästökaupalta.
Metsien, nykyisten puupeltojen, hävittäminen biotalouden nimissä on kestämätöntä. Pelkästään metsien hiilinielu puolittuisi vuoteen 2030 mennessä.
Luonnon monimuotoisuus on vakavasti häiriintynyt. Yli kolmannes kaikista uhanalaisista lajeistamme elää metsissä. Vanhat puut ja metsät ovat olennainen osa rikasta ja elinvoimaista metsäluontoa.
Suomalaiset ovat metsäkansa. Edessä on taistelu Suomen metsistä ja metsien palauttaminen teollisuuden puupelloista tehometsätalouden jäljiltä arvokkaiksi monimuotoisiksi elinympäristöiksi myös tuleville sukupolville.
Sinikka Tyynelä
Jyväskylä
uutiskirje 
