Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan, siten että ensimmäisestä lapsesta maksetaan 94,88 euroa, toisesta lapsesta 104,84 euroa, kolmannesta 133,79, neljännestä 153,24 sekä viidennestä ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 172,69. Jos viidestä lapsesta maksettava 659,44 euroa jaetaan viidellä, on lapsilisä yhdestä lapsesta 131,88 euroa kuukaudessa.
Mikähän ajatus tässä on, että lapset ovat eriarvoisia sen mukaan, kuinka monta lasta on? Kun lapsi täyttää 17 vuotta, pienenee lapsilisä, kun lapsia on enää vain neljä. Tämäkin muutos on tehty 1990-luvulla, ja silloin alettiin lapsilisä ottamaan toimeentulolaskelmassa tuloksi. Pienet perheet, joilla on pieni lapsilisä ja pienet tulot, eivät saa lapsilisää ollenkaan. Kenen mielestä tämä on oikein? Lapsilisät eivät kuulu kuntapolitiikkaan, mutta kunta voi antaa lapsilisän toimeentulotukiasiakkaille.
On toinenkin asia, mikä liittyy toimeentulotukeen. Ihmiset, jotka tulevat vasta työelämään, eivät pääse heti nauttimaan liittojen eduista. Niinpä jos jää työttömäksi, valtio maksaa työmarkkinatukea, joka on 703 euroa kuussa. Siitä otetaan veroa 20 prosenttia, ja jäljelle jää 560 euroa. Tällä rahalla työttömän pitää tulla toimeen.
Kela maksaa toimeentulotukea, ja siellä on pitkät jonot. Veroton työmarkkinatuki on pelastus kunnallekin, kun tulee ostovoimaa, mutta verotulot vähenevät, ja vähät ihmisten hyvinvoinnista! Valtio lupasi byrokratian purkamista, mutta ei valtio välitä näistä pienimmistä.
Siiri Määttä
Kajaani
uutiskirje 
