Vastaanottovaiheen pitkittyessä myös pienten lasten tuen tarve korostuu, kertoo Pelastakaa Lasten tänään julkaisema raportti.
Turvapaikkaa hakevien lasten psykososiaaliseen hyvinvointiin ja kasvun ja kehityksen tukemiseen on järjestön mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.
Järjestö muistuttaa, että turvapaikanhakuvaiheessakin lapsi tarvitsee ennen kaikkea rutiinia ja turvallisia hänestä huolehtivia ihmisiä ympärilleen.
Turvapaikanhakuvaiheessakin lapsi tarvitsee rutiineja ja turvallisia hänestä huolehtivia ihmisiä ympärilleen.
Lapsi tarvitsee myös mahdollisuuksia käsitellä kokemuksiaan sekä tukea itsensä kehittämiseen. Pienten lasten kasvun ja hyvinvoinnin tukemisessa tärkeää on monipuolisen leikin mahdollistaminen.
Ohjatun leikin ja itseilmaisullisten keinojen kautta lapsi pääsee käsittelemään kokemuksiaan turvallisessa ympäristössä. Osaavien aikuisten ympäröimänä myös lapsen erityistarpeet huomataan herkemmin ja hänet voidaan tarvittaessa ohjata lisäavun piiriin.
Huoli näkyy lasten käytöksessä
Vuosina 2015–2016 Suomeen saapui yli 9 000 ala-ikäistä turvapaikanhakijaa. Heistä yli 3 000 saapui ilman huoltajaa ja loput huoltajan seurassa.
Yksin maahan tulleet sijoitettiin erityisiin ryhmäkoteihin ja tukiasuntoloihin. Perheidensä kanssa saapuneet lapset sijoitettiin vastaanottokeskuksiin, joissa lapsille ja perheille tarjolla olevien palvelujen laatu ja määrä vaihteli.
Turvapaikkapäätöksen odotus on venynyt monen lapsen kohdalla yli vuoden mittaiseksi. Odotusta ovat myös varjostaneet äkilliset muutokset, kuten keskusten lakkautuksista johtuvat siirrot sekä pelko tulevasta päätöksestä.
Koska kunnat eivät ole velvoitettuja tarjoamaan päivähoitoa turvapaikanhakijalapsille, alle kouluikäisten päivät kuluvat lähinnä omissa huoneissa.
Pelastakaa lapset -järjestön raportin mukaan tämä ja aiemmat kokemukset lähtömaassa ja pakomatkalla, vanhempien ahdistuneisuus sekä huoli taakse jääneistä ystävistä ja sukulaisista näkyy monien lasten käytöksessä.
Rutiineista turvaa ja hyvinvointia
Pelastakaa Lapset toi humanitaarisissa kriiseissä käytetyn Lapsiystävällinen tila -toiminnan Suomeen syksyllä 2015. Toimintaa on toteutettu koulutettujen vapaaehtoisten tuella 0-13-vuotiaiden lasten parissa vastaanottokeskuksissa eri puolilla Suomea.
Lapsiystävällisissä tiloissa toimitaan aina rutiinin mukaan, joka pian tulee tutuksi kaikille. Ensin kengät ja ulkovaatteet naulakkoon, sitten pestään kädet ja leikitään ehkä jokin tuttu leikki. Sitten muun muassa maalataan, musisoidaan, opetellaan suomenkielen sanoja ja leikitään.
Järjestön raportti kertoo erityisen tuen tarpeesta ja myönteisistä muutoksista, joita lapsissa on havaittu toiminnan myötä.
Muun muassa rutiinien muodostumisella, itseluottamuksen lisääntymisellä ja sosiaalisten taitojen kehittymisellä on suuri vaikutus välitilassa elävien lasten hyvinvointiin. Vanhemmuuden tukemisella on lapsen kehitykselle erityinen merkitys.
uutiskirje 
