Torstaina Brysselissä kokoontunut Naton valtionpäämiestapaaminen vahvisti sen, mitä Nato on jo kaksi kertaa aiemmin päättänyt. Jäsenmaiden on panostettava kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin.
Tarvetta lisävarusteluun alleviivasi myös kokouksen kohuvieras, ensi kertaa Nato-liittolaisia tavannut Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump. Syyskuun 11. päivän terrori-iskujen muistomerkin paljastustilaisuudessa Trump töksäytti, ettei nykyinen taakanjako puolustusmenoissa ole oikein amerikkalaisille veronmaksajille.
Kaikissa Naton ja EU:n jäsenmaissa nostetaan nyt varustelumenoja vetoamalla terrorismiin ja Venäjään. Sama koskee myös liittoutumattomia Naton kumppanimaita Suomea ja Ruotsia.
Kahden prosentin riman tavoittaminen vaatii käytännössä valtavia summia lisää rahaa aseisiin.
Tällä hetkellä Nato-maista vain Yhdysvallat, Iso-Britannia, Viro, Puola, Kreikka ja Romania täyttävät tavoitteen. Ensi vuonna siihen pääsevät Latvia ja Liettua.
Uusi johtaja Natossa
Samaan aikaan Nato-johtajien kanssa Brysselissä oli koolla myös eurooppalaisten rauhanjärjestöjen ja vasemmiston vastakokous. Kaupungissa nähtiin lisäksi tuhansia osallistujia kerännyt Trumpin ja Nato-kokouksen vastainen mielenosoitus.
Rauhankokouksessa moni arvioi, että laajamittainen Trumpin vastaisuus sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa on mahdollista kääntää laajemmaksi sotilasliitto Naton vastaisuudeksi.
– Trumpin epäsuosio on tuonut ennennäkemättömät mahdollisuudet siihen, että on mahdollista rakentaa todellinen liike myös Natoa vastaan instituutiona. Trump Naton johdossa on vaarallinen juttu, seminaarissa puhunut Chris Nineham brittiläisestä Stop the War Coalitionista pohti.
Hänen mukaansa tämä saattaa vaikuttaa myös Iso-Britannian pian tuleviin parlamenttivaaleihin.
– Ensimmäistä kertaa on mahdollista, että maan pääministeriksi nousee henkilö, joka on oikeasti Natoa ja maamme sotaisaa perintöä vastaan, Nineham iloitsi viitaten Työväenpuolueen puheenjohtajaan Jeremy Corbiniin.
– Hän on päässyt nykyiseen asemaan juuri siksi, että hän on kansanliikkeiden ja sodan vastaisen liikkeen nostama.
Uhkakuvien maalailua
Rauhanliikkeessä katsotaan, että koko Eurooppaa ravistelee nyt jonkinlainen sodanlietsonta tai ainakin uhkakuvien maalailu, jonka kautta julkinen ilmapiiri on kääntynyt myönteiseksi lisääntyville puolustusmenoille.
– Ongelma on se, että tiedotusvälineet eivät missään päin Eurooppaa puhu rauhasta, ranskalaisen rauhanjärjestö MvtPaixin edustaja Edith Boulanger sanoi.
Norjalaisen rauhanjärjestön IPB:n edustaja Ingeborg Breines sanoo, että Nato tuo esiin käytännössä vain pahimman vaihtoehdon skenaarioita. Hänen mukaansa se ainoastaan vaikeuttaa päällä olevien konfliktien rauhoittamista.
Varustautumisen välttämättömyyttä perustellaan eri puolilla Eurooppaa paitsi Venäjän uhalla ja terrorismilla, myös tarpeella kiinnittyä Yhdysvaltoihin transatlanttisin sitein.
– Suurten Nato-maiden marssi itään on nykyisten ongelmien ja vastakkainasettelun taustalla. Vihapuhe ja propaganda Venäjää vastaan kaikissa Nato-maissa on taustalla, jos Eurooppa ajautuu uuteen sotaan, saksalaisen Ei sodalle – Ei Natolle – liikkeen edustaja Reiner Braun laukoi.
lehti 