Viime viikolla perussuomalaisten kuopiolainen kaupunginvaltuutettu Marjaana Mikkonen erosi puolueesta. Varakansanedustajaksi viime eduskuntavaaleissa valittu Mikkonen liittyi vasemmistoliittoon. Hän sanoo olleensa väärässä uskoessaan, että perussuomalaisissa voisi tehdä työtä vähäosaisten ihmisten eteen.
Odotettavissa on lisää pettyneitä kuntapoliitikkoja viimeistään puoluekokouksen valintojen jälkeen. Perussuomalaisten puheenjohtajakisan lopputulos on täysin arvaamaton.
Varmaa on kuitenkin, että Timo Soinin jälkeensä jättämä puolue muuttuu rajusti. Maahanmuuttovastaisuus ja kansallismielisyys nousevat puolueessa yhä tukevampaan rooliin valittiinpa puheenjohtajaksi ministeri Sampo Terho tai EU-parlamentaarikko Jussi Halla-aho.
Odotettavissa on lisää pettyneitä kuntapoliitikkoja viimeistään puoluekokouksen valintojen jälkeen.
Kilvan kansallismielisten asialla
Molemmat perussuomalaisten pääehdokkaat sekä Terho että Halla-aho ovat kilvan vakuuttaneet, että heille kansallismielinen Suomi ensin -ajattelu on keskiössä. Tätä ideologiaa siivitetään maahanmuuttovastaisilla ja tiukoilla, Euroopan unionin vastaisilla puheilla.
Puheenjohtajaehdokkaiden hengenheimolaiset jakavat todennäköisesti puoluejohdon näkyvimmät paikat. Puolueen kasassa pitäminen edellyttää kompromisseja puolin ja toisin. Tässä halla-aholaiset eivät ole kovin sietokykyisiä.
Terho kertoo (Suomenmaa 26.5.) tajunneensa heti tavattuaan Soinin 2000-luvun alussa, että perussuomalaiset vastaa hänen hakemaansa puoluetta, joka arvostaa kotia, uskontoa ja isänmaata.
Terho havaitsi tuolloin puoluekentällä kansallismielisen puolueen aukon. Tässä hän oli oikeassa (tai jälkiviisas): Ilman kansallismielisten ja maahanmuuttovastaisten kerääntymistä perussuomalaisten ympärille Soinin iloitsema jytky vuoden 2011 eduskuntavaaleissa olisi jäänyt syntymättä.
Köyhät syrjään
Terhon ja Halla-ahon suhtautuminen kaikkein heikoimmin toimeen tuleviin on jäätävämpää kuin kokoomuksella. Kokoomuksessa on sentään opeteltu kaikkein heikommassa asemassa olevia kosiskeleva retoriikka.
Perussuomalaisten pääpuheenjohtajaehdokkaat vierastavat köyhiä jopa retorisesti. Sen sijaan he puhuvat veronmaksajista. Kunnon veronmaksajat kuuluvat Tehon ja Halla-ahon kansallismieliseen Suomeen, eivät työttömät, pienituloiset eläkeläiset tai sairaat.
Halla-aho välittää kansallismielisen Suomensa asukkaista vain, jos puolue hyötyy heistä äänestäjinä. Ylen Ykkösaamun puheenjohtajatentissä Halla-aho painotti, että puolueelle talous- tai sosiaalipolitiikka eivät ole merkittäviä, koska puolue ei pysty erottautumaan näissä teemoissa muista puolueista.
Sen sijaan maahanmuuton vastaisuus ja kansallismielisyys tulee olla puolueen ohjelmissa keskeisessä asemassa. Kampanjan kuluessa hän on nostanut myös työn ja yrittäjyyden listalleen.
Terho on esiintynyt yleispoliitikkona jo virkansa pakottamana hallituspuolueen edustajana. Pintaa raaputtamatta hänenkin tavoitelistansa kärjestä paljastuvat maahanmuuton kiristäminen ja tiukempi kanta Euroopan unioniin.
Perussuomalaisten kannattajilla puolueiden vaihtoviikot?
Perussuomalaiset oli rajussa pudotuksessa vuoden 2015 lopussa. Puolue näytti uppoavan kuin kivi, mutta yllättäen se on pitänytkin pintansa yhdeksän prosentin molemmin puolin.
Hallituspolitiikkaan pettyneet ovat jättäneet puolueen. Heidän joukossaan on juuri työttömiä, eläkeläisiä ja pienituloisia työntekijöitä. Perussuomalaisista näyttääkin tulevan yhä vahvemmin kansallismielisten, keskituloisten ja äijien puolue.
Kiinnostavia spekulaatioita on heitelty perussuomalaisten vaikutuksesta hallituksen politiikkaan ja jopa hallituksen koossa pysymiseen.
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vakuutti Ylen Ykkösaamussa, että hallitusohjelmaa ei avata. Kokoomukselle tuntuisi olevan myrkkyä istua samassa hallituksessa Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa.
Kaikki taipuvat kaikkiin suuntiin: hallituspuolueilla ei lukuun ottamatta ehkä kokoomusta ole mitään hinkua hajottaa hallitusta ja saada ennenaikaisia vaaleja. Siinä rytinässä hallituspuolueet häviäisivät.
uutiskirje 
