Leipuriblogi rikkoo myyttejä

Helsingin leipureiden sadan vuoden takaista ay- ja muuta aktivismia voi seurata blogista. Sen myötä herää eloon työväestön taistelu paremman elämän puolesta. Miksi tätä sisällissotaan johtanutta aikaa seurataan juuri leipureiden näkökulmasta, blogin ylläpitäjä Risto Uljas?

– Meillä oli tekeillä Helsingin leipuriammattiosaston historiikki, jossa oli lähes valmista aineistoa blogijuttujen pohjaksi. Tätä aineistoa hyväksi käyttämällä haluttiin antaa juhlavuodelle näköalaa ja valotusta ruohonjuuritasolta.

Miten hyvin leipureiden ammattiosasto sopii kuvaamaan noita kovia aikoja?

”He olivat erittäin tiukasti ja herkästi ajan hermolla.”

– Leipureiden ammattiosasto on yksi vanhimmista. Se on kirjatyöläisten jälkeen ensimmäisiä ammattiosastoja. Tosin se riitelee asemastaan kirvesmiesten ja maalareiden kanssa. Joka tapauksessa leipurit ovat ensimmäisiä järjestäytyneitä duunareita.

– Tuohon aikaan oli toki olemassa muitakin. Vuoden 1905 suurlakon aikaan tapahtui suuri työväestön nousu ja aktivoituminen. Silloin syntyi paljon ammattiosastoja noiden vanhojen rinnalle.

Leipurien toiminta punoutui kiinteästi Suomen työväenluokan suuriin taisteluihin. Uudistukset, joita leipurit tuolloin ajoivat, olivat muun muassa 8-tunnin työaikalaki ja kunnallisdemokratia. Mikä itseäsi on leipuriammattiosaston historiassa eniten ihmetyttänyt?

– Se hyvin valpas tapahtumien ja tilanteiden seuranta, mitä perustason järjestöillä ja työmaa-aktivistien keskuudessa harrastettiin. He olivat erittäin tiukasti ja herkästi ajan hermolla ja ottivat kantaa ja osallistuivat aktiivisesti. He olivat omaksuneet sosialistisen vakaumuksen. He ajoivat asiaansa määrätietoisesti ja aktiivisella kenttätason toiminnalla, jota ruokki Siltasaaren työväentalolle keskittynyt kaikkien työväenjärjestöjen ja Työmies-lehden toiminta ja sinne syntynyt yhteisö.

Mitä muuta blogin seuraajalle selviää?

– Matkan varrella tulee esiin tärkeitä näkökohtia, joilla murretaan historian suuria myyttejä. Jopa suorastaan väärennöksiä liittyen muun muassa työväen järjestäytymiseen, sen rooliin ja luokkataisteluun, joka kärjistyy 1918 kevättalvella. Kyllä leipureiden historia valottaa asiaa eri tavalla kuin virallinen historiankirjoitus esittää.

– Haluan muistuttaa myös, että työväenliikkeellä ja perustason aktiiveilla oli hyvin selkeä kanta itsenäistymiseen. He ajoivat sitä johdonmukaisesti toisin kuin sen ajan porvaristo, joka pelaili asialla ja oli valmis myymään itsenäisyyden heti jos luokkaedut niin edellyttivät, kuten sitten tapahtuikin kun tänne valittiin saksalainen kuningas.

Historiaprojekti synnytti blogin. Mitä muuta?

– Tavoitteena on julkaista aineistosta kirja tämän vuoden aikana, mutta blogi jatkaa tapahtumien seurantaa vuoden 1918 traagisten vaiheiden yli.