Työttömän valvonta kiristyy ja byrokratia kasvaa

Sote-uudistuksen varjoon on jäänyt työvoimapalvelujen raju muutos. Se vaikeuttaa noin 300 000 työttömän arkea, jos eduskunta hyväksyy lakipaketin syksyllä.

Työttömien oikeuksia vähennetään oleellisesti ja velvollisuuksia kiristetään. Moni työtön uhkaa tipahtaa työttömyysturvalta säädösten viidakossa ja järjestelmän monimutkaistuessa.

Työvoimapalvelut aiotaan siirtää maakuntien vastuulle. Uudenmaan maakunnan kunnat voisivat perustaa kuntayhtymän poikkeussäännöksen mukaan.

TE-toimistojen työllisyyspalveluiden tuottaminen siirtyy pääosin yksityisille yrityksille. Myös henkilöstö siirtyy yksityisten palkkalistoille.

Kuntaliitto on vaatinut, että kunnille pitäisi jättää mahdollisuus neuvotella työllistämispalveluista maakuntien kanssa. Tästä hyötyisivät etenkin kaupunkiseudut, joilla olisi paikallistuntemusta ja resursseja työllistämiseen.

Kansan Uutiset listasi ikävimmät muutokset.

1. Yhden luukun periaate haudataan

Kunnan, Kelan ja TE-palvelujen monialainen yhteispalvelu (TYP) uhkaa loppua, vaikka pitkäaikaistyöttömät ja tarve yhden luukun palvelusta eivät katoa.

Kunnat satsaavat työllisyyden hoitoon noin 800 miljoonaa vuodessa. Niille ei jää mitään palveluja, jos palvelut siirtyvät maakuntiin. Kunnille jää velvollisuus maksaa sakkomaksuja työmarkkinatuesta sekä velvoitetyöllistäminen.

Kunnista tulee maksumiehiä, joilta puuttuu työkalupakki työllistämiseen. Tosin hallitus jättää avoimeksi, että siirtyvätkö Kelalle maksettavat sakkomaksut maakunnille vai poistetaanko ne kokonaan.

Kunnat maksavat työmarkkinatuista sakkomaksuja noin 460 miljoonaa euroa vuositasolla

2. Heikoimmin työllistyvät häviävät eniten

TYP-mallin hautaaminen tarkoittaa, että myös kaikkein heikoimmin työllistyvät hoidetaan markkinaehtoisesti. Uudistusten vaikutusta heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien kannalta on arvioitu vähän.

Työttömien Keskusjärjestö ihmetteleekin, että miksi muutoksien vaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan erityistä tukea tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistettävien näkökulmasta.

Esityksessä on rajattu pois kokonaan työkyvyn ja työkunnon selvittämiseksi tarkoitettu pykälä. Työkyvyn kartoitus ja työkunnon selvittäminen on oleellinen osa palveluprosessia etenkin pitkäaikaistyöttömillä ja osatyökykyisillä.

Palvelupolut pirstoutuvat nykyisestä. Työpaikan ja työttömyysturvan sijaan odotettavissa on Kelan toimeentulotuen jonojen kasvu. Köyhyys lisääntyy.

3. Digiverkko henkilö-kohtaisen palvelun sijaan

Työttömäksi pitää ilmoittautua digitaalisesti, ja palvelutarve arvioidaan kahden viikon kuluessa tästä.

Oletus on, että kaikki ovat sopivia ja päteviä työmarkkinoiden käyttöön. Vasta pitkän työttömyysjakson kuluttua arvioidaan monialaisen yhteispalvelun tarve, vaikka se saattaa olla ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen.

Työntekijän pitää myös ilmoittautua työttömyyden kestäes-sä verkossa ja vain erityistapauksessa sen voi hoitaa muutoin. Tietoverkot eivät toimi yhtä hyvin koko maassa. Heikot digipalvelut voivat estää tai hidastaa työttömän ilmoittautumisen.

4. Sosiaalisten yritysten toiminta hankaloituu

Sosiaali- ja terveysalan yhdistysten kattojärjestön Sosten mukaan nykyiset sosiaaliset yritykset eivät voi työllistää samassa määrin vaikeasti työllistyviä, jos laki näistä yrityksistä kumotaan.

Sosiaaliset yritykset työllistävät pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä.

TEMin linjauksen mukaan tavallisessa yrityksessä voi olla palkkatukityöllistettyjä korkeintaan 20 prosenttia työvoimasta. Sosiaaliset yritykset toimivat avointen työmarkkinoiden ja välityömarkkinoiden välimaastossa ja ne voivat työllistää suhteellisesti enemmän palkkatuella kuin muut yritykset.