Palola pohti asiaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tilaisuudessa, jossa kysyttiin mihin tarvitaan työmarkkinajärjestöjä kun työmarkkinat uudistuvat.
– Tähän asti eläkejärjestelmän perusteista, kehittämisestä ja tulevien sukupolvien eläkelupauksen täyttämisestä on huolehdittu työmarkkinajärjestöjen yhteisessä pöydässä. Muuttuneessa tilanteessa on perusteltua pohtia, onko sitä pöytää enää olemassa.
Palola viittaa myös tänään julkistettuun Työeläkevakuuttajat Telan tutkimukseen, jonka perusteella valtaosa suomalaisista kannattaa eläketurvamme periaatteita: ansiosidonnaisuutta, koskemattomuutta, sukupolvien väliseen yhteisvastuuseen pohjautuvaa rahoitusta sekä kolmikantaista päätöksentekoa. Hän sanoo olevansa huolissaan työnantajien suhtautumisesta työeläkejärjestelmän kehittämiseen.
Työeläkejärjestelmä on osa sosiaalivakuuttamista
Palola muistuttaa, että suomalainen työeläkejärjestelmä on keskeinen osa sosiaalivakuuttamista.
– Eläkejärjestelmää on kehitetty ja eläkevaroista on kyetty huolehtimaan myös erittäin vaikean ja pitkään jatkuneen kehnon talouden oloissa työmarkkinajärjestöjen yhteisen näkemyksen pohjalta. Eläkkeistä on huolehdittava pitkäjänteisesti ja tiedostettava, että eläkelupaus on annettu sukupolvien yli. Siksi jatkossakin on päätettävä esimerkiksi eläkemaksuista ja huolehdittava järjestelmän vakaudesta muuttuvassa maailmassa ja työelämässä siitä riippumatta, missä palkoista neuvotellaan, Palola toteaa.
STTK muistuttaa, että eläke syntyy työstä.
– On huolehdittava siitä, että työtä riittää mahdollisimman monille ja työurat pitenevät. Se on sekä palkansaajan hyvinvoinnin että koko hyvinvointiyhteiskunnan etu. Työelämä ja työsuhteet ovat isossa murroksessa eikä kokoaikaista ja pysyvää työsuhdetta ole tarjolla kaikille paitsi ehkä roboteille. Tämä on suuri haaste myös työeläkejärjestelmällemme.
Pitkän maltin aika ohi
Palolan mielestä on selvää, että keskitettyjen ratkaisujen aika nykymuodossa on ohi. Hän uskoo, että liitot tiedostavat neuvottelijoina vastuunsa palkansaajien ostovoimasta, työpaikkojen menestyksestä ja Suomen kilpailukyvystä.
– Kaikissa työmarkkinaratkaisuissa tulisi kyetä yhdistämään talous- ja työmarkkinapolitiikka toimivaksi kokonaisuudeksi. Luotan liittojen neuvottelutaitoon, mutta aivan ongelmatonta en koordinaation usko tulevalla liittokierroksella olevan. Pitkän maltin aika on takana samalla kun Suomen talous näyttää pitkästä aikaa positiiviselta. Se ei voi olla heijastumatta neuvottelupöytiin, Palola tiivistää.
Kaikilla työmarkkinoiden keskusjärjestöillä on roolin- ja rytminvaihdoksen paikka nyt, kun keskitettyjä palkkaratkaisuja ei tehdä. Palolaa ei huoleta liittojen kyky neuvotella palkoista ja muista työsuhteen ehdoista. Sen sijaan suomalaisen työeläkejärjestelmän osalta on hänen mielestään pieni syy huoleen.
lehti 