Vammautuminen johti potkuihin työstä

Journalisti Anna Berghäll on aina tuntenut vetoa kehitysmaihin ja globaalin oikeudenmukaisuuden kysymyksiin. Vuonna 2007 hän tunsi löytäneensä unelmatyönsä. Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK palkkasi hänet toimittajaksi tekemään muun muassa Työmaana maailma -lehteä. SASKin työ kehitysmaissa tuntui reilulta ja konkreettiselta ja vastasi omaa arvomaailmaa.

– Erityisesti Tansaniassa asuessani näin, että kehitysmaan maaseudun köyhä pärjää jotenkuten dollarilla päivässä, mutta jos ihminen käy töissä ja saa kaksi dollaria päivässä, hän voi laittaa lapset kouluun ja terveydenhuollon piiriin.

Kymmenen vuotta myöhemmin Berghäll sai potkut. Työnantajan mukaan hän ei kykene hoitamaan työtään halvaannuttuaan osittain aivokasvainleikkauksen seurauksena. Hän on eri mieltä. Edessä on oikeudenkäynti.

Aivoleikkaus ja halvaantuminen

Vuonna 2009 Anna Berghällin aivoista löytyi kasvain. Seurasi yhteensä kolme aivoleikkausta, joista viimeisin johti puolittaiseen halvaantumiseen.

– Tuolloin jouduin puoleksitoista vuodeksi pois työelämästä. Työnantaja oli erittäin ymmärtäväinen ja kollegat auttoivat muun muassa työajalla muutossa, kun vaihdoin entisestä kodistani esteettömään asuntoon.

Vähitellen hän kuntoutui kävelykykyiseksi, mutta toinen käsi pysyi halvaantuneena. Hän ei kuitenkaan halunnut luovuttaa vaan palasi työelämään, aluksi työeläkeyhtiön suoman työkokeilun turvin.

Omien sanojensa mukaan Berghäll pystyi jo tuolloin yhdellä kädellä tekemään kaikki työt. Ainoastaan talon ulkopuoliset juttukeikat olivat hankalia, mutta niitä kehitysyhteistyöjärjestön viestinnässä muutenkin on suhteellisen vähän.

Kehyleikkaukset ja potkut

Kehitysyhteistyöjärjestöjen tietoon tulivat hallituksen massiiviset suunnitelmat leikata kehitysyhteistyövaroja kesällä 2015. Myös SASKin hallitus kävi keskusteluja siitä, miten tilanteeseen tulisi varautua.

Samoihin aikoihin Berghäll tuli toiseen työkokeiluun. Hän piti kirjaa omasta työtahdistaan tutkien sitä, miten kauan jutun kirjoittaminen häneltä yhdellä kädellä kesti.

– Totta kai olen subjektiivinen omalle tilanteelleni, mutta koin selviäväni ihan hyvin. Lisäksi työkaverit olivat todella kivoja minua kohtaan.

Vuonna 2016 Berghäll palasi työhön 50-prosenttisella sopimuksella. Hänen sijaisekseen tulleen ihmisen tehtävä oli vakinaistettu. Moni muukin asia viittasi siihen, että ura SASKissa alkoi olla ohi. Kehityskeskustelu pidettiin kuukausia myöhässä ja hänet oli poistettu kokonaan uudesta organisaatiokaaviosta.

– Syksyllä 2016 SASKin hallitus sitten äänesti työsuhteeni purkamisen puolesta äänin 7 – 8, perusteena pysyvästi ja olennaisesti alentunut työkyky.

SASKin puheenjohtaja Henri Lindholm myöntää, että päätös ei ollut yksimielinen.

– Toki tästä oli eriäviä näkemyksiä, mutta me näimme, että kaikki kivet oli käännetty ja mukautuksia oli yritetty tehdä. Muuta vaihtoehtoa ei jäänyt, Lindholm sanoo.

Sekä SASKin luottamusmies että äänestyksessä hävinneet hallituksen jäsenet pitävät tilannetta ongelmallisena. Luottamusmies Kirsi Salminen on sitä mieltä, että työkyvyn pysyvää ja olennaista alenemista ei ollut tapahtunut. Salmisen mielestä tapaus jätti leimansa koko SASKiin ja ammattiyhdistysliikkeeseen.

– Tapaus on todella surullinen ja sotii paitsi paitsi meidän, myös koko ay-liikkeen arvoja vastaan. Koko henkilöstö on sitä mieltä, että tässä on toimittu arvojemme vastaisesti.

Salminen siteeraa vielä SASKin tuoreeseen strategiaan kirjattuja arvoja: ”yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, kansainvälinen solidaarisuus sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.”

SASK ei näe ongelmaa

SASKin toiminnanjohtaja Janne Ronkainen sanoo järjestön tehneen kaikkensa.

– Hallitus päätti irtisanomisesta ulkopuolisen juridisen avun ja lääkärin tekemän lausunnon pohjalta. Emme ole saaneet Annalta lisätietoa siitä, etteikö hänen työkykynsä olisi pysyvästi alentunut.

Ronkainen ei myöskään näe maineriskiä tai ristiriitaa SASKin arvoja vastaan.

– Teimme kaikki mukautukset, jotka voimme. Mitä meidän sinun mielestämme olisi pitänyt tehdä?

Eikö Anna siis kyennyt töihinsä?

– En voi niin sanoa. Hän ei ollut täysin työkykyinen.

Berghällin työkyvystä tehtiin useita lausuntoja. Joulukuussa 2016 työterveyslääkäri muun muassa. totesi, että Anna pystyy toimittajan työhön kokopäiväisesti. Samaan päätyi fysioterapeutti ja työterveyshuollon työkykykoordinaattori: he olivat molemmat sitä mieltä, että kuntoutumisesta on aivan liian aikaista sanoa mitään. Anna Berghällin mukaan hän todistettavasti pystyy työhön tietyin apuvälinein – aivan kuten laki edellyttäisi.

Käräjille

Anna Berghäll on jättänyt haastehakemuksen SASKia vastaan.

– Ymmärrän työnantajaa silloin, jos ihminen vammautuu niin pahasti, ettei selviä yhtään töistään. Minä en ollut vuosien 2015 ja 2016 työpätkinäni yhtään päivää poissa tämän takia – kerran sairastin vatsataudin.

Osapuolet neuvottelivat pitkään sovinnosta keväällä 2017, mutta kompromissiin ei päästy.

– Kuvittelevatko he, että olen kiltti ja tyydyn tähän? En kai olisi toipunut aivokasvaimesta, jos olisin periksi antavaa tyyppiä.

SASK on valmis testaamaan argumenttinsa oikeudessa.

– Ammattiliiton työntekijänä ja entisenä pääluottamusmiehenä ymmärrän näkemykset (irtisanomisen epäreiluudesta) hyvin. Me kuitenkin näimme, että vaihtoehtoa ei ollut. Tiedossamme oli, että asia saatetaan riitauttaa. Asian juridinen puoli ratkeaa riitatilanteessa aina viime kädessä oikeudessa, SASKin puheenjohtaja Henri Lindholm sanoo.