Perhevapaista keskustellaan tulevassa budjettiriihessä, mutta varsin erilaisin äänenpainoin. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan olisi viisaampaa satsata jo tarjolla oleviin joustavaan hoitorahaan ja osittaiseen hoitorahaan.
Kummankin tukimuodon käyttö on jäänyt vähäiseksi. Saarikon mukaan niitä ei tunneta riittävästi ja monimutkaiset säädökset vähentävät tukien hakemista. Säädöksiä tulee ministerin mukaan yksinkertaistaa.
Perhevapaiden uudistamiseen hänellä on muutama reunaehto.
Eutanasia-aloitteella on ollut vaikutusta, sillä saattohoitoon laaditaan hyvän hoidon käytänteet.
– Uudistuksen tulee olla sellainen, että se yksinkertaistaa vapaiden käyttöä ja että se sallii perheille edelleen valinnanvapauden. Työmarkkinajärjestöjen esittämistä malleissa on sellaisia, jotka rajoittaisivat perheiden valinnanvapautta, Saarikko totesi torstaina.
Budjettiriihestä ei ole tulossa helpotusta sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuihin.
– Niiden maksukertymä on 1,4 miljardia vuosittain. Jatkossakin se pysyy samassa suuruusluokassa, Saarikko sanoi.
Soten sisällöistä päätöksiä
Vaikka soten järjestämismallin valmistelu venyy, sote-palvelujen sisällöistä tehdään päätöksiä jo syksyn ja kevään kuluessa.
Ikäihmisten palveluasumiselle laaditaan yhtenäiset pelisäännöt. Saarikko perustelee muutosta sillä, että osa palvelutalojen asukkaista saa asumistukea, mutta osa ei. Myös asumisen hinnoitteluperusteet vaihtelevat. Joissakin lääkkeet kuuluvat hintaan.
Eutanasia-aloitteella on ollut vaikutusta, sillä saattohoitoon laaditaan hyvän hoidon käytänteet. Tällä aiotaan varmistaa, että jokainen saa asuinpaikastaan riippumatta riittävän hoidon kipuihin.
Valmistelussa on muutoksia itsemääräämisoikeutta sekä mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevaan lainsäädäntöön. Ne edellyttävät muutoksia myös sosiaali- ja terveydenhuoltolakeihin.
Kanta-järjestelmään siirretään vastaisuudessa myös henkilön sosiaalitiedot. Näin asiakas näkee, mitä tietoja ammattilaiset ovat hänestä antaneet. Saarikon mukaan tämä lisää läpinäkyvyyttä.
Vanhuspalvelut yhdeltä luukulta
Vanhusten kotona asumista aiotaan tukea jatkossa siten, että ikäihmiset ja/tai heidän omaisensa saavat paremmin tietoa palveluista, joihin ikäihmiset ovat oikeutettuja.
Tarkoituksena on tarjota kaikki tieto yhdeltä luukulta. Tarve palveluille on ilmeinen, sillä noin 100 000 vanhusta saa säännöllisesti erilaisia vanhuspalveluja.
Puolet heistä asuu yksin. Ongelma on, etteivät he tiedä, mitä apua, millä perustein ja milloin olisi saatavilla, kertoi projektipäällikkö Anja Noro sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Palveluiden tarve kasvaa, sillä Suomessa on jo yli miljoona yli 65-vuotiasta.
Juttua korjattu 14.8.2017 kello 12.01. Mielenterveys- ja päihdehuoltolakia ja itsemääräämisoikeutta koskevaa lakia ei yhdistetä osaksi sosiaalihuoltolakia, kuten jutussa sanottiin. Lakeja uudistetaan samaan aikaan ja ne liittyvät toisiinsa, mutta niitä ei yhdistetä.
uutiskirje 
