Suomen sosiaali ja terveys (SOSTE) vaatii hallitusta purkamaan elokuun lopun budjettiriihessä perusturvan indeksijäädytykset. Juha Sipilän hallituksen aikaisemmilla päätöksillä kansaneläke- ja kuluttajahintaindeksiin sidottujen etuuksien indeksikorotukset jäädytettiin vuosiksi 2018–2019. Indeksijäädytys koskee muun muassa kansaneläkettä, työttömyysturvaa, perhe-eläkettä, rintamalisiä, vammaistukia sekä lapsilisiä.
– Useiden perusturvaetuuksien tasoa leikattiin vuosina 2016 ja 2017. Jo ennen leikkauksia vuonna 2015 Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea moitti Suomen sosiaaliturvaetuuksien vähimmäistasoa riittämättömäksi. Tässä tilanteessa indeksijäädytysten purkaminen on välttämätöntä, vaatii SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.
Vuosina 2018–2019 kuluttajahintojen ennustetaan nousevan lähes 1,5 prosentin vuosivauhtia. Tämän seurauksena perusturvaetuuksien ostovoima heikkenee indeksijäädytyksen johdosta kahden seuraavan vuoden aikana noin kolme prosenttia. Pienituloisten toimeentuloon vaikuttaa myös elintarvikkeiden hintojen nousu, sekä erityisesti kasvukeskuksien osalta kohoava asumisen hinta.
Budjettivalmistelun alla on käyty runsaasti keskustelua pieni- ja keskituloisille kohdistetuista veronkevennyksistä. Kiukas muistuttaa, etteivät mahdolliset veronkevennykset auta perusturvan varassa eläviä.
Sokerivero paikkaisi kassaa
Suomi on sitoutunut vähentämään EU2020-strategian puitteissa köyhyysvaarassa olevien ihmisten määrää 150 000:lla vuoteen 2020 mennessä. Perusturvaetuuksien indeksijäädytykset heikentävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa entisestään. Samalla indeksijäädytys lisää toimeentulotuen käyttöä.
– Toimeentulotukiriippuvuuden lisääntyminen pahentaa kannustinloukkuja ja estää työllistymistä. Tämä sotii hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua 72 prosentin työllisyystavoitetta vastaan, toteaa Kiukas.
Indeksijäädytysten purku aiheuttaisi noin 330 miljoonan euron menonlisäyksen vuoden 2018 budjettiin. Kulut on SOSTEn mukaan mahdollista kattaa esimerkiksi luopumalla ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksesta ja ottamalla käyttöön sokerivero. Suomessa aiemmin kerätystä makeisten ja jäätelön valmisteverosta luovuttiin vuonna 2016 EU:n komission ilmoituksen vuoksi. Väistynyt makeisvero on mahdollista korvata kansanterveysperusteisella sokeriverolla.
– Sokerivero on sekä kansanterveyden että kansantalouden etu. Sokerivero määräytyy tuotteeseen lisätyn sokerimäärän mukaan, riippumatta siitä missä tuotteessa sokeria käytetään. Sokerinkäytön negatiiviset vaikutukset kansanterveydelle ovat kiistattomat. Terveysvaikutusten lisäksi sokeripitoisten tuotteiden verottaminen lisäisi valtion verotuloja noin 200 miljoonalla vuodessa.
Palkkatukea järjestöille
Vaikka talouden suhdanne on selvästi parantunut, työllisyyden kasvu ja työttömyyden aleneminen on ollut viime kuukausina hidasta. Budjettiesityksessä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja palkkatukeen on luvassa hieman lisää panoksia.
– On hyvä, että palkkatukimäärärahoja lisätään. Vaikeimmin työllistyvien ja osatyökykyisten tilannetta palkkatukimäärärahojen korotus ei välttämättä paranna, koska palkkatukea on jatkossa tarkoitus ohjata pääsääntöisesti lyhyemmän ajan työttöminä olleille sekä yrityksiin työllistymiseen, SOSTEn pääekonomisti Jussi Ahokas muistuttaa.
Yrityksiin työllistyminen ei ole vaikeimmin työllistyville aina edes palkkatuettuna mahdollista. Järjestöjen antama tuki on usein edellytys vaikeimmin työllistyvien osaamisen vahvistumiselle, itsetunnon paranemiselle, työelämävalmiuksien kohenemiselle ja työllistymiselle.
– Järjestöjen mahdollisuuksia työllistää palkkatuella on lisättävä ja järjestöille suunnattua palkkatukimäärärahaa on korotettava. Tämä on tehokkain keino saada myös osatyökykyisten osaaminen käyttöön.
lehti 