Kansanedustaja Paavo Arhinmäki vertasi hallituksen suunnitelmia pilkkoa ja kilpailuttaa rautatiepalvelut kokemuksiinsa Englannista tältä kesältä.
Junamatkan Lontoosta Cambridgeen piti kestää 45 minuuttia.
– Menomatka kesti puolitoista tuntia. Paluujunaan ei mahtunut, hän sanoi.
– Tämä on sitä kehuttua kilpailutusta. Englannissa matkustajien tyytymättömyys on lisääntynyt, junat täysiä, kalusto huonoa, lipun hinnat nousseet. Ja lisäksi julkinen subventio raideliikenteelle on lisääntynyt.
Hän totesi Suomessa unohtuneen, että VR tulouttaa valtiolle jopa 60 miljoonaa euroa vuodessa.
– Mitä, jos 60 miljoonaa käytettäisiin siihen ,että lipun hintoja alennettaisiin ja kalustoa uusittaisiin? hän ehdotti.
Hän ihmetteli, miten samat junat ja raiteet olisivat yhtäkkiä parempia ja nopeampia, jos ne yksityistetään.
– En tiedä, kuka muu tähän uskoo kuin Berner, hän sanoi liikenneministeri Anne Berneristä (kesk.).
Hän totesi, että kyse on kansallisomaisuudesta.
– Olen huolestunut siitä, kuinka paljon hallitus ehtii tuhoamaan kansallisomaisuutta sillä, että uskotaan ideologisesti ja sinisilmäisesti, että markkinat hoitavat paremmin eikä tarvita ohjausta.
Rata on jo täynnä
Myös nakkilalainen Jari Myllykoski puhui kansallisomaisuuden hassaamisesta.
– Nyt olemme luomassa järjestelmää, joka mahdollistaa ilman todellista yritysriskiä tulla Suomeen kilpailemaan suomalaisen kalustoyhtiön tuottamilla palveluilla, hän sanoi.
Hän pohti kilpailun olemusta.
– Kuinka on mahdollista lisätä toimijoita yksiraiteiselle rataosuudelle, joka on jo nyt täyteen buukattu?
Junayhteys toi investoinnit
Savukoskelainen Markus Mustajärvi muistutti siitä, että rata voi olla elämän lanka.
– Politiikan voimaannuttavin kokemukseni liittyy raideliikenteeseen, hän muisteli junakapinaa ajalta, jolloin henkilöliikenneyhteys Kemijärvelle lopetettiin.
– Lakkautettu henkilöyhteys on saatu palautettua.Sen jälkeen saatiin sähköistyspäätös, päätös puuterminaalista, jätti-investoinnit Itä-Lappiin. Nyt kiinalaiset ovat kiinnostuneita alueesta ja suunnittelevat meidän mittakaavassa jätti-investointeja. Jos Itä-Lapin elämälanka olisi katkennut, mitään näistä ei olisi tapahtunut myöhemmin.
Ostokset jäävät tekemättä
Espoolainen kansanedustaja Kari Uotila oli vihainen kilpailukykysopimuksen seurauksista. Hän muistutti vasemmistoliiton vastustaneen sopimusta.
– Antamamme varoitukset konkretisoituivat siinä, että talous notkahti kesäkuussa, hän sanoi.
– Siihen oli kaksi syytä. Kun bruttokansantuotteesta otetaan satoja euroja henkilöä kohti pois kesäkuukausina, se pienentää taloutta. Ja kun pienipalkkaisilta työntekijöitä leikataan, heillä ei ole rahaa ajaa mökille yhtä usein kuin ennen tai tehdä ostoksia, jotka he muuten olisivat tehneet. Kotimainen kysyntä heikkenee ja se näkyy talouskasvussa.
Uotila odottaa syksyn työehtosopimuskierrokselta kovaa kovaa vasten.
– Meidän pitää kannustaa syksyn tes-kierroksella riittäviin palkankorotuksiin.
Koulut lähtevät, työntekijät lähtevät
Varkautelainen kansanedustaja Matti Semi on huolissaan itäisen ja pohjoisen Suomen työllisyydestä ja siihen liittyen opiskelupaikoista.
– Muuallakin kuin Etelä-Suomessa on ihmisiä, jotka tarvitsevat työtä, hän sanoi.
– Itä-Suomessa toisen asteen kouluja on ajettu alas ja opintolinjoja vähennetty. Nuoret lähtevät muualle opiskelemaan ja häipyvät sitten kokonaan.
Hänestä koulutetun väestön pako vaikeuttaa työllisyyden ylläpitoa.
– Lisäksi tarvitaan valtion panostusta tukityöllistämiseen ja muihin työllistämistoimiin.
Hän muistutti esimerkiksi Pohjois-Karjalan vahvuuksista: on puu-, kemian-, lääke- ja metalliteollisuutta.
– Meillä ei riitä työntekijöitä näille aloille, koska opintolinjoja on ajettu alas.
uutiskirje 
