Radikaalia mielenterveyttä -blogi
Blogin kirjoittaminen alkoi Facebook-ryhmästä. Blogi täytti kesäkuussa vuoden.
Sitä kirjoittaa eritaustaisista, pääosin nuorista koostuva parinkymmenen ihmisen kollektiivi. Nimimerkillä kirjoittavia tekijöitä yhdistävät eri mielenterveysongelmat.
Blogin taustalla on feminismi ja halu purkaa erilaisia sorron muotoja sekä kiinnittää huomio niihin.
On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että heidän tuntemansa ihminen saattaa maata kolme viikkoa kotonaan.
Eräs blogikollektiivin tavoitteista on huomion kiinnittäminen ableismiin, joka tarkoittaa syrjintää vajaakykyisyyden perusteella.
Alun perin blogin piti olla pieni sivuhanke ja vertaistukialusta, mutta suosio yllätti tekijät.
Radikaalia mielenterveyttä -blogi kiinnittää huomion sortaviin rakenteisiin, eikä jumitu yksilön selviytymistarinaan. Blogissa talous selittää mielenterveysongelmien lisääntymistä. Sosiaalitoimen tuki on rakennettu sellaiselle oletukselle, ettei kukaan ole työkyvytön tai köyhä pitkiä aikoja tai jopa koko elämäänsä.
Sosiaalitoimi voi pakottaa ihmisen elämään alle 200 eurolla kuussa, ja silti köyhä saa kuulla sosiaalitoimen ihmisiltä, että ”tämä on tarkoitettu vain väliaikaiseksi tueksi”, vaikka sosiaalitoimen asiakkaalle itselleen on selvää, että oman työkyvyttömyyden tai mielenterveysongelmien vuoksi oma köyhyys ei ole väliaikaista”, kirjoittaa nimimerkki Femme Hope Radikaalia mielenterveyttä -blogissa
Nimimerkillä kirjoittavia tekijöitä yhdistävät eri mielenterveysongelmat, joiden seurauksena on syntynyt erilaisuuden ja ulkopuolisuuden kokemuksia. Erilaisuuden kokemukset ovat myös vaikuttaneet mielen sairastumiseen. Kirjoittajat haluavat yhteiskunnan ymmärtävän paremmin mielenterveyskuntoutujien arkea ja elämää. He kutsuvat itseään mielenterveysaktivisteiksi.
Blogikollektiivissa mukana olevat Ahti, Sonja ja Inki kertovat törmäävänsä usein tilanteisiin, joissa mielenterveysongelmaisista puhutaan toimenpiteiden kohteina ja poissaolevina.
Suuri osa masentuneista
salaa sairautensa
Joka toinen suomalainen törmää johonkin mielenterveyden häiriöön elämänsä aikana. Työkyvyttömyyseläkkeen saajista 50 prosenttia on mielenterveysperusteisella eläkkeellä. Joka viides suomalainen masentuu elämänsä aikana vähintään kerran, ja 700 000 syö mielialalääkkeitä.
Jopa 70 prosenttia masennuspotilaista salaa tilanteensa. Häpeäleima vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmista on vaikea puhua. Radikaalia mielenterveyttä -kollektiivi kirjoittaa nimimerkeillä, koska leimautuminen voisi haitata heidän paranemistaan ja tulevaisuuttaan.
Osa masennusdiagnoosin saaneista ei kuitenkaan sairasta masennusta edes todistuksen kirjoittaneen lääkärin mielestä. Masennusta käytetään koodina esimerkiksi työuupumukselle.
Ahti, Sonja ja Inki kuuluvat blogikollektiiviin. Ahti tekee maisteriopintojaan ja on määräaikaisella eläkkeellä. Seksuaalista väkivaltaa kokenut Sonja kertoo pitävänsä kulisseja pystyssä nykyisessä sihteerin työssään. Inki valmistui lukiosta keväällä ja sai opiskelupaikan. Hän sanoo tilanteensa olevan nyt parempi kuin aikoihin.
Sonja koki, että vaikka hänellä on ystäviä, hän ei todella avaudu riittävästi asioistaan. Hän halusi kirjoittaa suoraan ja porukassa, jossa kokemusta ei vähätellä. Blogi haluaa nostaa mielenterveysongelmaisen arjen mielenterveyskuntoutujakuplan ulkopuolelle.
–On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että heidän tuntemansa ihminen saattaa maata kolme viikkoa kotonaan, Sonja sanoo.
Taloudellinen epävarmuus
läsnä arjessa
Kirjoittajat ylittävät usein yksilönäkökulman ja kiinnittävät huomion rakenteisiin, erityisesti taloudellisiin rakenteisiin. Toimintakyvyn vajavaisuus tarkoittaa usein pieniä tuloja, koska on elettävä tuilla, osa-aikatöillä tai eläkkeellä.
Ahti, Inki ja Sonja kertovat, että taloudellinen epävarmuus on jatkuvasti läsnä monen mielenterveyskuntoutujan arjessa. Sairasloma alentaa tuloja, ja mielenterveysongelmat voivat heittää moniongelmaisen erittäin vaikeaan pienituloisuuskierteeseen. Köyhyys pahentaa monia mielenterveysongelmia ja mielenterveysongelmat köyhyyttä. Kierteestä pois pääsemisen mahdollisuudet ovat heikommat kuin mieleltään terveillä.
Erityisesti moniongelmaisten, mutta myös opiskelijoiden, nuorten ja eläkeläisten on usein mahdotonta maksaa terapiaa itse. Kela auttaa, mutta terapiaan eivät pääse kaikki ja siihen pääsy kestää usein kauan. Kelan korvaama terapia tähtää työ- ja opiskelukyvyn palauttamiseen. Työkyvyttömyyseläke on automaattinen hylkäys terapiatukihakemukseen.
– Työ- tai opiskelukyvyn palauttamiseen keskittyvä terapiakulttuuri luo paranemiselle haitallisia paineita, Inki sanoo.
Hänellä on ollut mielenterveyshistoriaa alakouluikäisestä alkaen. Pahimmillaan Kelan korvaamaa terapiaa ei saa, jos toivoa työ- ja toimintakykyisyydestä ei ole. Psykoterapian tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Julkisella puolella myös mielenterveystoimistot tarjoavat psykoterapiaa, mutta sinne on yhtä lailla jonoja.
Terapiassa on tulostavoitteita: Kela voi tehdä psykoterapian tukemisesta päätöksiä yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Tukeen voi saada jatkoa yhteensä kolmen vuoden ajalle. Kolmen vuoden ajan kestävästä terapiasta korvataan enintään 200 käyntiä.
Köyhyyden poistaminen vähentää mielenterveyshäiriöitä
Blogiin on kirjoitettu vuoden aikana esimerkiksi Kelasta ja sosiaalitoimesta, kodittomuudesta, köyhyydestä, yksinäisyydestä, luottotietojen puutteesta, seksuaalisesta väkivallasta, etuoikeuksista, häpeästä, poissaolosta, ahdistuksesta ja masennuksesta.
Ne kaikki kytkeytyvät talouteen. Esimerkiksi alkoholilainsäädännön liberalisoiminen ei ole vain kansanterveyskysymys. Lainsäädäntö määrittää myös panimoteollisuuden voitontekomahdollisuuksia. Keskustelussa ovat vastakkain rahakkaan tuotantokoneiston ja alkoholiriippuvaisen, usein köyhän ja moniongelmaisen ihmisen paras. Tukien leikkaaminen ja mielenterveysongelmien takia kärsineet turvaverkot johtavat helposti asunnottomuuteen.
Radikaalia mielenterveyttä -kollektiivin näkökulmasta mieleltään terveillä on lukematon määrä etuoikeuksia, joita he eivät tunnista. Esimerkiksi kunnossa olevat luottotiedot. Lähes 375 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.
Moni etuoikeus kytkeytyy turvattuun taloudelliseen asemaan, joka on helpompi säilyttää, kun mieli on terve. Esimerkiksi pahasti masentuneella voi olla haluttu opiskelupaikka, mutta se ei tuo hänelle taloudellista turvaa.
Radikaalia mielenterveyttä -kollektiivin resepti mielenterveysongelmien vähentämiseen on köyhyyden vähentäminen ja tietoisuus taloudellisten rakenteiden vaikutuksesta ihmisten mielenterveyteen. Ahti puhuu kapitalistisesta ihmiskuvasta, joka vaikuttaa kaikkialla.
Nimimerkki Bella Ciao kirjoittaa blogissa yksilökeskeisestä positiiviseen ajatteluun kääntymisestä näin:
”Se on valheellista vahingollista ja vaarallista, sillä se antaa tilaa oikeistolaiselle politiikalle, joka edistää eriarvoistumista ja vastuuttaa ihmisiä ongelmista, jotka todellisuudessa johtuvat rakenteellisesta epätasa-arvoisuudesta.”
Kyvykkäät ihmiset pelkäävät
joutumista marginaaliin
Ahti, Sonja ja Inki korostavat, että heillä menee suhteellisen hyvin. On turvaverkostoja, ystäviä, vertaistukea, opiskelupaikkoja ja töitä. He ovat jaksaneet hakea apua itselleen. Silti he ovat kaukana täysin toimintakykyisestä ihmisestä, joka on oletus yhteiskunnassa.
Kun ihanne on täydellisen toimintakykyinen ihminen ja kaikki rakenteet perustuvat tälle ihmiskuvalle, muusta tulee paheksuntaa.
– Marginaali-identiteetti on pakko olla olemassa, jotta valtavirtainen identiteetti voisi olla olemassa. Monet terveet ja kyvykkäät ihmiset pelkäävät marginaaliin joutumista. Siksi he eivät halua lähteä käsittämään ja ymmärtämään vammaisuutta, sairautta tai mielenterveysongelmia. Ja sitä, ettei pääse sängystä ylös, koska silloin he joutuisivat muuttamaan maailmankuvaansa, Ahti sanoo.
Kaikki leikkaukset tukiin ja peruspalveluihin vaikuttavat mielenterveyskuntoutujiin. Leikkaukset syventävät yhteiskunnallista ahdistusta, jota ei voi välttää, jos ymmärtää syy-seuraussuhteita leikkausten ja oman elämän välillä. Ahti, Sonja ja Inki korostavat, että yhteiskunta, joka on hyvä toimintakyvyltään heikentyneelle, olisi parempi kaikille.
Rahattomana ei tunne itseään tervetulleeksi kaupallisiin tiloihin eikä kuluttajaheimon jäseneksi. Mielenterveysongelmat aiheuttavat myös velkakierteitä, joista sairaslomalaisen tai eläkeläisen tuloilla on vaikeaa päästä irti. Inki ei voi käyttää kirjastoa, koska hänellä on kaksisataa euroa masennusjakson aikana tulleita sakkoja.
– Eikä pelkästään se, että on itse tulilinjalla, vaan pitää ajatella kaikkien muidenkin puolesta, Inki sanoo.
Radikaalia mielenterveyttä -blogi
Blogin kirjoittaminen alkoi Facebook-ryhmästä. Blogi täytti kesäkuussa vuoden.
Sitä kirjoittaa eritaustaisista, pääosin nuorista koostuva parinkymmenen ihmisen kollektiivi. Nimimerkillä kirjoittavia tekijöitä yhdistävät eri mielenterveysongelmat.
Blogin taustalla on feminismi ja halu purkaa erilaisia sorron muotoja sekä kiinnittää huomio niihin.
On ihmisiä, jotka eivät ymmärrä, että heidän tuntemansa ihminen saattaa maata kolme viikkoa kotonaan.
Eräs blogikollektiivin tavoitteista on huomion kiinnittäminen ableismiin, joka tarkoittaa syrjintää vajaakykyisyyden perusteella.
Alun perin blogin piti olla pieni sivuhanke ja vertaistukialusta, mutta suosio yllätti tekijät.
lehti 