Hallitus päätti budjettiriihessä 270 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksistä kaikille tuloluokille. Solidaarisuusveroksi nimetty kahden prosentin lisävero yli 72 300 euroa vuodessa ansaitseville säilyy, vaikka alarajan oli tarkoitus nousta ensi vuonna 90 000:een.
Veropäätöksillä hallitus katsoo täyttäneensä kilpailukykysopimukseen liittyvät veronkevennykset hallituskaudella.
Ansiotuloveroperusteisiin tehdään kuluttajahintaindeksin mukainen indeksitarkistus. Lisäksi parlamentaarisessa työryhmässä sovitun mukaisesti yleisradioveron rakennetta muutetaan siten, että kaikkein pienituloisimmat vapautuvat verosta.
Työn verotuksen keventämisen rahoittamiseksi alkoholiveroa korotetaan 100 miljoonalla eurolla sekä lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveroja nettomääräisesti 45 miljoonalla eurolla. Myös tupakkaveron korotuksia jatketaan seuraavina vuosina.
Lisäksi hallitus käynnistää verotuksen pitkän aikavälin suunnitelman valmistelun. Valmistelussa etsitään ratkaisuja muun muassa digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden, alustatalouden ja kansainvälisen verokilpailun aiheuttamiin haasteisiin toimivalle verojärjestelmälle.
Lisäpaikkoja ammatilliseen koulutukseen
Hallitus kertoi jatkavansa puoliväliriihessä aloitettua työtä nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi. Uusien toimien painopiste on nuorisotyöttömyyden vähentämisessä.
Ammatillisen koulutuksen tarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden helpottamiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille ja työttömyysuhan alaisille nuorille.
Palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaille määräaikaishaastattelujen yhteydessä lisätään. Lisäksi nuoria ohjataan TE-toimistoista esimerkiksi yksityisten palvelutuottajien tuottamiin palveluihin. Palveluntuottajalle maksetaan tuloksesta eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön.
Yritystoimintaa työttömyystuella
Työvoimapalveluihin hallitus ehdottaa 25 miljoonan euron määrärahalisäystä, jolla kehitetään työttömien palveluita, kuten kolmen kuukauden välein tehtäviä haastatteluja.
Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen tulee mahdolliseksi. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta.
Työttömien mahdollisuutta päivittää osaamistaan helpotetaan mahdollistamalla työttömyysturvan käyttö lyhytkestoiseen opiskeluun. Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että työnhakijalla olisi oikeus käyttää työttömyysturvaan päätoimiseen opiskeluun ilman TE-toimiston harkintaa silloin, kun opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta.
Takuueläke nousee 15 eurolla kuukaudessa.
Yritystuet uudistetaan parlamentaarisesti
Yritystukien leikkaaminen ei onnistunut tässäkään budjettiriihessä, mutta työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän, johon kutsutaan kaikkien eduskuntaryhmien edustus. Sen tehtävänä on laatia pitkän aikavälin suunnitelma ja esitykset yritystukien uudistamiseksi, mukaan lukien suorat tuet ja verotuet.
Työ toteutetaan kaksivaiheisena. Ensimmäisessä vaiheessa ryhmä tekee esityksen supistettavista nykyisistä tuista tämän vuoden joulukuun puoliväliin mennessä. Toisessa vaiheessa työryhmä esittää yleiset periaatteet, miten näin luotua liikkumatilaa kohdennetaan uudelleen yritystukijärjestelmän kehittämiseksi.
Uudistuksen on tarkoitus astua voimaan vaiheittain vuosina 2019–2023.
”Työllisyystavoite toteutumassa”
Ripeästi sujuneiden budjettineuvottelujen jälkeen hallitus piti painopisteinä työllisyyttä, välittämistä, osaamista ja turvallisuutta.
Talous kasvaa hallituksen mukaan nopeasti. Ennusteita on tarkennettu nopeamman kasvun suuntaan. Talous kasvaa pitkästä aikaa euroaluetta nopeammin. Tämän takia velkaantumisen suhteessa bruttokansantuotteeseen ennustetaan taittuvan tavoitteen mukaisesti vaalikauden aikana.
Hallitus uskoo myös pääsevänsä lähemmäs 72 prosentin työllisyysastetavoitetta ja velaksi elämisen lopettamista.
Budjettiesitys annetaan eduskunnalle valtioneuvoston yleisistunnossa tiistaina 19. syyskuuta, jolloin se tulee julkiseksi.
lehti 