Hallitus päätti lisätä ammatillisen koulutuksen paikkoja tuhannella paikalla. Lisäpaikat kohdennetaan erityisesti työttömille tai työttömyysuhan alla oleville nuorille. Tämä on yksi toimenpide, jolla ehkäistään nuorten syrjäytymistä.
Äkkiseltään luku näyttää aivan hyvältä. Ammatilliseen koulutukseen tulee kuitenkin 15 miljoonaa vähemmän rahaa kuin tänä vuonna, vaikka nyt tehty lisäys huomioidaan. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu vuoden 2013 jälkeen kaikkiaan 17 prosenttia.
– Lisärahoitus ei paranna koulutuksen järjestäjien taloudellista asemaa, muistuttaa toimitusjohtaja Petri Lempinen Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:stä.
Muutama kymmenen miljoonaa ei paljoa lämmitä, kun kouluilta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta on hävinnyt viime vuosina satoja miljoonia.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) ja valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) hehkuttivat torstain tiedotustilaisuudessa ammatillisen koulutuksen paikkojen lisäystä suurena edistyksenä.
Kyse oli aikaisempien leikkausten riittämättömästä paikkaamisesta, kuten ylipäänsä koulutukseen tehdyissä lisäyksissä.
Alle kolmikymppisten työllistyminen kiven alla
Hallitus puhuu koulutuksen ja osaamisen puolesta, ja se hehkuttaa määrärahojen lisäyksiä koulutukseen. Mutta aivan kuten vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistuttaa:
– Hallitus itsekin myöntää, että Suomen menestys perustuu korkeaan osaamiseen. Kuitenkaan se ei ole valmis panostamaan siihen. Muutama kymmenen miljoonaa ei paljoa lämmitä, kun kouluilta, yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta on hävinnyt viime vuosina satoja miljoonia.
Hallitus tuntuu olevan ulalla, miten aidosti tulisi edistää kaikkein heikoimmin koulutettujen nuorten työllistymistä. Tähän tarjotaan ammatillisen koulutuksen paikkoja, mutta osa nuorista on tippunut jo peruskoulun jälkeen koulutusputkesta.
Pelkän peruskoulun käyneiden työllistymisaste on vähän yli 40 prosenttia, kun se on valtakunnallisesti keskimäärin on 70 prosenttia. Ero on myös huikea verrattuna paremmin koulutettujen nuorten työllistymiseen.
Alle 30-vuotiaiden tarjotaan palkkatukea ja nuoria ohjataan yksityisiin yrityksiin, joille maksetaan nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön. Tarkoitus on näin ohjata 10 000 nuorten eteenpäin 15 miljoonan määrähalla eli rahaa on varattu 1 500 euroa per nuori.
Tasa-arvoraha kouluihin hyvä mutta riittämätön
Satsaukset peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen vaikuttavat tulevien nuorten elämään. Nämäkään määrärahat eivät ole aikaisemmalla tasolla huolimatta 25 miljoonan lisäyksestä.
Erityisrahojen kohdentamisesta heikoiten pärjäävien alueiden kouluihin on saatu tutkimusten mukaan hyviä tuloksia esimerkiksi Helsingissä. Lisärahalla voidaan muun muassa pienentää ryhmäkokoja ja lisätä tukiopetusta.
Myös varhaiskasvatuksen maksujen poistaminen 6 700 perheeltä on näiden perheiden kannalta erinomainen asia. Tämä tukee pienituloisimpien lasten oikeutta oppimiseen. Tämä ei kuitenkaan poista sitä, että hallitus on rajoittanut varhaiskasvatusoikeutta monilta lapsilta, joiden vanhemmat ovat kotona.
Puheet lasten oikeudesta varhaiskasvatukseen ja hyvää hoitoon näyttäytyvät tekopyhinä, kun samaan aikaan valtion talouden tasapainottamiseksi on leikattu oikeutta varhaiskasvatukseen.
uutiskirje 
