Suomalaisten terveys on kokonaisuutena viime vuosikymmeninä parantunut, mutta tuloryhmien välinen terveyden kuilu on edelleen suuri. Joidenkin tulosten mukaan ero köyhien ja rikkaiden välillä on jopa kasvanut, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tiistaina julkaisemasta katsauksesta .
Julkaisu on osa Suomen sosiaalinen tila -sarjaa.
– Elinajanodotteen erot ovat hieman kaventuneet viime vuosina, mutta koetun terveyden erot ovat kasvaneet sitten viime laman 2008, toteaa THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Suurimmat tuloryhmien väliset terveyserot näkyvät ikävuosien 25 ja 80 välillä tapahtuneiden kuolemien vuoksi menetettyjen elinvuosien määrässä; köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat.
Viina vie hautaan
Tutkimuksessa suomalaiset on jaettu viiteen yhtä suureen tuloryhmään kotitalouden käytettävissä olevien tulojen mukaan. Menetettyjen elinvuosien määrä 100 000 henkilöä kohti oli ylimmässä tuloryhmässä 5 181, alimmassa 16 713. Kolminkertaisesta erosta noin neljännes liittyy alkoholikuolemiin ja yhtä suuri osuus verenkiertoelinten tauteihin. Tapaturmaiset kuolemat ja itsemurhat kattavat erosta yhteensä lähes viidesosan.
Alkoholiin liittyvät kuolemat selittävät merkittävän osan tuloryhmien kuolleisuuseroista. Tuloryhmät eivät niinkään eroa käytetyn alkoholin määrän suhteen vaan kyse on enemmän erilaisista juomatavoista, joista aiheutuu eri tavalla haittoja niin käyttäjille kuin heidän läheisilleen.
Pienimmät terveyserot ovat taas itse raportoiduissa kansantaudeissa, joita sairastetaan kaikissa tuloryhmissä.
Köyhä tinkii lääkkeistä ja lääkäristä
– Terveyserojen kaventaminen edellyttää muutoksia palvelujärjestelmään, ihmisten elintapoihin sekä rakenteellisen tasoon, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon ja syrjintään, koulutukseen, työoloihin ja asumiseen. Erilaiset tukitoimet tulisi kohdentaa erityisesti heikommassa asemassa oleville, Karvonen sanoo.
Osa terveyseroista johtuu köyhyydestä. Viime vuonna lähes 30 prosenttia 20–54-vuotiaista ja miltei viidennes 55–74-vuotiaista suomalaisista ilmoitti joutuneensa rahan puutteen vuoksi tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärissäkäynnistä.
Terveyspalvelut eriarvoistavat
Katsauksessa nostetaan esiin myös lapsuuden vaikutukset terveyseroihin. Esimerkiksi Suomessa vuoden 1987 syntymäkohortista tehtyjen tutkimusten mukaan pitkään toimeentulotukea saaneiden vanhempien lapset olivat 21 ikävuoteen mennessä joutuneet itsekin turvautumaan toimeentulotukeen, jäivät pelkän peruskoulun varaan ja käyttivät psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluita ja psyykenlääkkeitä huomattavasti yleisemmin kuin niiden vanhempien lapset, jotka eivät olleet saaneet toimeentulotukea.
Tämän lisäksi terveyspalvelujärjestelmä on rakenteeltaan eriarvoistava, sillä hyvätuloiset käyttävät tarpeisiinsa nähden enemmän palveluja kuin pienituloiset.
– Kokonaisuutena on kyse yleisemmästä eriarvoisuudesta, jonka seurauksena hyvä- ja huonotuloisten arkielämä ja elinolot eroavat tavalla, joka ilmenee terveydessä, Karvonen toteaa.
lehti 