Pitkäaikaistyöttömyys, sairastaminen tai ero voi sysätä velkaantuneen helposti ulosottokierteeseen. Pahimmillaan ulosoton korot kasvavat niin suuriksi, että itse velka ei lyhene lainkaan. Tämä houkuttaa harmaaseen talouteen ja laittomiin ansioihin.
Jatkuvassa ulosotossa on noin viisi prosenttia Suomen aikuisväestöstä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Vuoden mittaan ulosottoon joutuu noin joka kymmenes aikuinen.
Ulosotto vie ison osan varsinkin pienituloisen ansiotuloista, minkä takia ulosotosta on muodostunut kannustinloukku.
Monessa maassa ulosotto vanhenee alle kymmenessä vuodessa.
Työttömän ei kannata ottaa vastaan työtä, jos hän menettää sosiaaliset etuudet ja ulosotto vie valtaosan verojen jälkeen käteen jäävästä tulosta. Tällöin käteen jääkin vähemmän kuin ennen töihin menoa.
Ulosotto ei koske sosiaalisia tulonsiirtoja eli asumis- ja toimeentulotukea eikä lapsilisiä. Eläke, työttömyyskorvaus ja äitiyspäiväraha ovat ulosottokelpoisia.
Suojaosa työmarkkinatuen tasolle
Ulosoton niin sanottua suoja-osaa on esitetty korotettavaksi useissa yhteyksissä. Suojaosan saa ulosotosta huolimatta. Työ- ja elinkeinoministeriön niin sanottu työllisyyspakettityöryhmä esitti viime vuoden syyskuussa tasokorotusta.
Nykyisin suojaosa on yksinasuvalla 672,30 euroa kuukaudessa (viime vuonna 678 euroa) ja esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajalla 1 154,70 euroa kuukaudessa.
Suojaosaa tarkastetaan kansaneläkeindeksiä vastaavalla tavalla. Siksi se on pienempi kuin esimerkiksi työmarkkinatuki. Tiaisen mukaan suojaosaa tulisi korottaa edes nykyisen työmarkkinatuen tasolle.
Verot ja ulosotto yhdessä iso tikki
Pienituloisilla menee ulosottoon kolmasosa tai kaksi kolmasosaa käteen jäävästä ansiosta. Keski- ja suurituloisilla ulosotto vie enintään puolet suojaosan ylittävästä osuudesta.
Tiainen pitää järjestelmää monimutkaisena. Hänestä asteikosta pitäisi tehdä sellainen, että verot ja ulosotto leikkaisivat yhdessä pieniä tuloja nykyistä vähemmän. Lisäksi verojen ja ulosoton leikkaava vaikutus ei saisi nousta 90 prosenttiin, kuten nyt voi tapahtua.
Helpotukset motivoisivat Tiaisen mukaan ulosotossa olevia työttömiä työnhakuun. Hän huomauttaa, että pitkäaikaistyöttömän saama muutaman kuukauden maksuvapautus riippuu edelleen ulosottoviranomaisesta.
Määräaikaista armahduslakia esitetään
Tänä syksynä ratkeaa, löytyykö eduskunnalta ja hallitukselta riittävästi tahtoa armahtaa ne ulosotossa ja pakkoperinnässä olevat velat, jotka ovat syntyneet ennen vuotta 2002.
– Armahdus olisi reilu teko satavuotisjuhliaan viettävältä Suomelta. Kyse olisi kertaluontoisesta, määräaikaisesta laista, joita on tehty viime aikoina muitakin. Pienen ihmeen tämä kyllä vaatii, kansanedustaja Antero Laukkanen (kd.) toteaa.
Toimenpidealoitteen ovat allekirjoittaneet hänen lisäkseen kansanedustajat Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Anneli Kiljunen (sd.) ja Kari Uotila (vas.).
Kansanedustajat muistuttavat, että monessa maassa ulosotto vanhenee alle kymmenessä vuodessa. Suomessa ulosotto voitaisiin heidän mukaansa rajata kymmeneen vuoteen, kun kyse ei ole velan laiminlyönnistä. Myös korkeakorkoiset velat tulisi muuttaa pitkäaikaisiksi vakauttamislainoiksi.
Toukokuussa jätetty aloite laitettiin kesäkuussa lakivaliokunnassa pöydälle hallitusvaihdosten takia. Sittemmin myös oikeusministeri on vaihtunut. Laukkanen toivoo, että aloite otettaisiin hallituksessa harkintaan yhdessä hallituksen oman ylivelkaantumisehdotuksen kanssa.